Vierasyliö Maaseudun Tulevaisuudessa 26.5.2006
MAATALOUS- JA METSÄTIETEET UUDEN TODELLISUUDEN EDESSÄ

Ekologiset tosiasiat ovat tiedepolitiikassamme heikoilla jahdattaessa tieteen suuria innovaatioita ja Nobelin palkintoja. Näin on päässyt hämärtymään moni perustavaa laatua oleva taustatekijä omassa ajassamme ja yhteiskunnassamme. Perusekologia ei tunnu "suurelta tieteeltä".
  Suomi on pitkä maa, jonka etelärannikko on lehtimetsä-, pohjoisimmat tunturinummet subarktisessa tunturikoivuvyöhykkeessä. Samoilla leveyspiireillä Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa on tundraa. Maamme on tästä huolimatta onneksemme (pohjoisin) maatalousmaa.
   Etelän lehti- ja Tunturi-Lapin koivumetsien väliin jää havumetsävyöhykettä. Alueemme kohdalle osuneet jääkaudet varmistivat sen, ettei täällä ole mahdollisuutena eikä rasitteena fossiilisia energianlähteitä.
   Vielä 1950-luvulla pelto- ja metsätöissä tarvittava energia saatiin pelloilta ja kosteikoista. Tuon ajan hevostalous oli ekologisesti kestävää; 415 000 hevosen ravinto tuotettiin puolella miljoonalla peltohehtaarilla ravinnekiertoon perustuen.
    Kansainvälinen työnjako ja kauppa tarjosivat määräaikaisen mahdollisuuden hoitaa pelto- ja metsätalouden energiahuoltoa toisinkin. Tätä mahdollisuutta teollistumisvauhtiin päässyt Suomi käytti. Siirryimme nopeasti raakaöljytislekauteen, jonka käytettävissä oleva energiamäärä oli määräytynyt jo satoja miljoonia vuosia aiemmin. Tämä rajallisuusnäkökohta koettelee ihmisen ymmärtämisen kykyä ainakin kolmella merkityksellisellä, jopa kohtalokkaalla tavalla.
    (1) Kaikki se, mikä on nyt riippuvaista fossiilisista energiavaroista, menettää ratkaisevasti käyttökelpoisuuttaan, kun fossiilisia tisleitä ei ole enää saatavissa. Varantojen saatavuudesta käydään jo nyt tunnetulla tavalla sekä taloudellisesti että inhimillisesti kalliita resurssisotia. Vakava saatavuus-, ei vielä sinänsä loppumisongelma saattaa olla todellisuutta jo lähimmän vuosikymmenen aikana.
    (2) Maapallon pintakerrokseen varastoituneet fossiiliset energiavarannot hiilidioksidiksi geologisesti lyhyessä ajassa poltettuina tuottavat kasvihuoneilmiön kautta viimeisen jääkauden jämiä olevien jäätiköiden sulamista ja valtamerien pinnannousua. Tämä kehitys voidaan katkaista vain ja ainoastaan lopettamalla mahdollisimman pian fossiilisten varantojen käyttäminen. Siis niitä ei olisi edes varaa käyttää loppuun tästäkään syystä.
   (3) Raakaöljykausi ei hävittänyt mihinkään ihmisen ekologian perustekijöitä, ravinnon ja suojan tarpeen tyydyttämisiä. Äärimmäisen kiusallisesti lajimme suurimpia oivalluksia on tukeutua nykyisellään kummassakin raakaöljypohjaisiin tisleisiin. Jos mistä syystä tahansa näitä tisleitä ei ole ruokaketjun kaikissa osissa ja yhteiskuntien turvaverkoissa käytettävissä, niin maapallon monien yhteiskuntien kumpikin huolto pettää muutamassa viikossa, viimeistään kuukaudessa.
   Mielenkiintoisesti huoltovarmuuden turvaamisessa on maassamme parhaimmillaan tähdätty enimmillään 13 kuukauden turvevarastoihin ja keskitisleissä puolen vuoden kulutuksen tyydyttämiseen. Ajatuksellisesti kaikkein vaikeinta näyttää olevan hahmottaa tilanne, jossa pitää muuttaa koko järjestelmä hajautetusti uusiutuviin energianlähteisiin tukeutuvaksi. Kuitenkin vain sellaisella on pitkän päälle tulevaisuutta, huippututkimuksen pistesuorituksetkin menettävät merkityksensä, jos kestävää pohjaa ihmisen perustarpeiden tyydyttämiselle ei enää ole.
   Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on alkuvuoden käsitellyt hallituksen sen arvioitavaksi toimittamaa maatalouspoliittista selontekoa. Asiantuntijakuuleminen on suoritettu. Se yhdessä itse selonteon kanssa paljasti sen, kuinka maatalouden tulevaisuus hahmottuu lausunnoissa pääosin nykyisen menon jatkumiseen, joskin joukossa nousee esiin myös tarvetta uudenlaisiin käytäntöihin ratkaisumalleineen.
   Jo selonteon julkistamisen yhteydessä esittelevä ministeri näki mahdollisena puolen miljoonan peltohehtaarin käyttämisen energiatuotantoon, Euroopan unioni oli jo aiemmin asettanut omia tavoitteitaan uusiutuvien energioiden tuotannon ja jalostuksen kehittämiselle.
   Tämä tilanne toi esiin pitkään halveksitun peltotuotannon ainoan hyväksyttävissä olevan vaatimuksen: energiataseen tulee olla kaikessa tuotannossa positiivinen huomioon ottaen lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistamiseen käytetyn energian. Tämä vaatimus jäsentää koko maataloustuotannon uuteen kehikkoon. Vaatimustaso sekä toimintojen tarkoituksenmukaisuus ja tarkkuus kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa kohoavat uusiin ulottuvuuksiin.
   Sanottu tarkoittaa, että itse asiassa kaikki menee enemmän tai vähemmän uusiksi maatalousteknologiasta ja tuotantotekniikoista ravinnekiertojärjestelmiin, viljelykiertoihin, energiahuoltoon ja tuotteiden markkinoille toimittamiseen. Kuten kirjoitin Maaseudun Tulevaisuudessa jo 5.1.2005, maatilasta on luotava energianostajasta sen nettotuottaja ja myyjä. Jälkimmäinen tarkoittaa auringonenergian monipuolista hyödyntämistä, mihin maatilaympäristö tarjoaa mainiot mahdollisuudet.
    Vielä 1960-luvulla oli luontevaa, että maatila harjoitti sekä maa- että metsätaloutta. Sittemmin erikoistumiskehitys ja maatilojen peltoalan nopea kasvu ovat perinnönjakojen avustamina pirstoneet metsäomaisuuksia. Nyt tilanne voi muuttua merkittävästi, kun energiapuun tuotannon merkitys kasvaa kestäville rajoilleen. Metsänhoidon käytäntöjä on kehitettävä unohtamatta metsäeloyhteisön biodiversiteetin säilyttämisvaatimusta.
   Sieluuni on koskenut, kun suuresti arvostamani asiantuntijat ovat puhuneet viime aikoina maatalous- ja metsätieteistä auringonlaskunaloina. Edellä kerrottu todistaa päinvastaisen puolesta eli että nämä soveltavat tieteet ovat historiansa rajuimpien haasteiden edessä täällä maapallon pohjoisimmassa maatalousvaltiossa, jossa on totuttu puhtaaseen ruokaan. Niin tutkijoiden kuin tiedepolitiikkojen on asennoiduttava uudella tavalla alueemme ja koko maapallon realiteetteihin. Tässä katsannossa on uskomatonta, että jotkut tahot pyrkivät vähentämään radikaalisti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusresursseja. He eivät saa onnistua pyrkimyksissään.        
                                                                                                   Erkki Pulliainen
       
     
Takaisin