Kolumni Pohjolan Työssä kesäkuussa 2006
Seiskavitosenergiaohjelma

Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluomakin lähti äskettäin liputtamaan bioenergian puolesta. Voisiko sanoa samalla kertaa, että "oikein ja vihdoinkin!" Kaikki natsaa nyt bioenergia-asiassa. Pellervon tutkimuslaitos sai oman selvityksensä jälkeen itselleen selväksi, että Suomi pystyy tyydyttämään elintarvikehuoltonsa viljelemällä puoltatoistamiljoonaa peltohehtaaria. Kun peltoa on kaikkiaan 2,25 miljoonaa hehtaaria, niin siitä on käytettävissä jopa 500 000 - 700 000 hehtaaria energiakasvien viljelyyn. Tämän mahdollisuuden käyttäminen tarkoittaa, että energiatuotannossa kotimaisuusaste kohisten nousee.
        Kanadalaiset huomasivat jo ajat sitten, että ruokohelpi -niminen rantakasvi on tehokkain energiakasvi. Yhdellä kylvöllä saa satoa yli 10 seuraavan kasvukauden jälkeen. Pellolla tarvitsee käydä vain kaksi kertaa vuodessa, keväällä sadonkorjuussa ja kesällä levittämässä typpilannoitetta. Siinä kaikki. Pellon saa helposti palautettua takaisin ruoantuotantoon, jos tarvetta sellaiseen on. Perintönä ruokohelpituotannosta pelto on samalla kunnostettu hyvään viljatuotantokuntoon.
         Ruokohelpisadon energiasisältö on noin 30 megawattituntia hehtaarilta. Keväällä sato korjattaessa siinä on vettä enää jäljellä kymmenisen prosenttia painosta. Jos ruokohelpituotannossa on 500 000 ha, niin sadon energiasisältö on 15 terawattituntia. Kun yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (CHP) ruokohelveä käytetään polttoaineseoksessa viidennes, niin kokonaisenergiasisältö poltettavassa massaerässä on 75 terawattituntia. Tämä 80 prosenttia saadaan muusta "biosta", puusta, turpeesta, oljista, yms. CHP-tuotannossa talteen saadaan 90 prosenttia tuosta energiasisällöstä, noin puolet sähkönä, puolet lämpönä.
          Jos 500 000 hehtaaria on ruokohelpituotannossa, niin 200 000 ha voidaan käyttää bioetanolin ja biodieselin tuotantoon. Näin voidaan olla toteuttamassa EU:n tavoitetta liikennepolttoaineiden biopohjaisuuden lisäämisessä. Tavoitehan on 5,75 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Pakkosekoituslaki on tulossa kuulemma lähiaikoina eduskuntaan. Kotimaisuus kannattaa tässäkin käyttää hyväksi. Samalla Kioto-tavoitteet toteutuvat entistä paremmin. Peli päästöoikeusmarkkinoillakin vähenee - toivottavasti!
          Puheenjohtaja Heinäluoma on tehnyt aivan oikeita johtopäätöksiä. Bioenergia ja sitä kautta kotimaisuus ovat tämän päivän mahdollisuuksia. Miksi emme käyttäisi niitä hyväksi? Nyt vain samalla sijoittamaan hajautetusti CHP-laitoksiin ja taajamien kaukolämpöverkkojen kehittämiseen! Näin huoltovarmuuskin kohisten paranee. Ja työpaikkoja syntyy.
          Hyvää bioenergiakesää!

Takaisin