Valtakunnallisen kalastuspäivän avaus
Oulu , Värtö 30.8.2006

Arvoisat kalastuksen ystävät!

Tämä on ensimmäinen valtakunnallinen kalastuspäivä, vuoden 35. viikon keskiviikko. Tästä eteenpäin valtakunnallista kalastuspäivää tullaan viettämään tähän samaan aikaan vuodesta joka vuosi. Se löytyy merkintänä tälle päivälle oikeasta allakasta.
        Voidaan tietenkin perustellusti kysyä, että nytkö vasta valtakunnallista kalastuspäivää on ryhdytty viettämään? Kalat ovat uusiutuva luonnonvara, jota kaikki täällä Suomenniemellä asuneet ihmiset ovat hyödyntäneet. Ensin olivat kalat, sitten tulivat ihmiset. Kala on tunnetusti hyvä ja ravitseva ruoka-aine, josta valmistetaan herkullisia ruokia.. Sen varaan on maapallolla muodostunut siinä määrin merkittävä elinkeino, että erikoisesti monien merikalakantojen kestävän käytön rajat on ylitetty.
       Euroopan unionilla on yhteisen maatalouspolitiikan rinnalla yhteinen kalastuspolitiikka, mikä on juuri merikalakantoihin kohdistuvan kalastuspaineen kannalta järkevä ratkaisu. Itämeri on käytännössä Euroopan unionin sisämeri, jonka vähälukuisiin kalalajeihin kohdistuu niin ikään valtava kalastuspaine, jonka säätelyssä pitää ottaa huomioon sekä ammatti- että vapaa-ajan kalastuksen edut. Tämä vaikea tehtävä kuuluu nyt komissiolle ja yhdistetylle maatalous- ja kalastusneuvostolle.
         Tämä etujen yhteensovittaminen ei ole koskaan ollut helppo juttu. Sitä kuvaa hyvin sanonta: "Mikkään ei oo niin kateellinen ku kalamies!" Jokiin kutemaan nousevien ja meressä syönnösvaelluksensa läpi käyvien merilohien kohdalla tämä tulee havainnollisesti ilmi. Merilohesta ovat kalastuksellisessa mielessä kiinnostuneita hylkeiden ohella Itämeren ulapan ja rannikoiden ammattikalastajat, merellä uistelevat urheilukalastajat, kutujoilla pyytävät kulleverkkopyytäjät, rokastajat ja tietenkin näkyvimpänä ryhmänä urheilukalastajat. Kun merilohella oli vielä suorastaan ratkaiseva merkitys jokivarsien ihmisten ravitsemuksessa, joen yläjuoksun asukkaat kävivät jatkuvia käräjiä sen alajuoksun kalastajia vastaan syyttäen näitä lohien vaelluksen liiallisesta rajoittamisesta.
          Tässä oikeastaan tuli jo vastattua kysymykseen, miksi pipo kalavarojen jaossa kivistää jopa näköä haitaten. Ja siis miksi yhteistä kalastuspäivää, jonka järjestelyissä olisivat mukana eri kalastajatahot, ei ole saatu aiemmin aikaan. Tarvittiin siis jotain erityistä sysäystä ja tietenkin määrätietoista toimeliaisuutta, jonka käynnistäjänä itse toimin.
         Vapaa-ajankalastus on meillä kuten kaikkialla maapallolla erittäin merkittävä harrastus. Sitä harrastaa meillä noin 1,8 miljoonaa kansalaista. He käyttävät välittömästi kalastuksesta aiheutuviin menoihin vuodessa noin 200 miljoonaa euroa. Rahankäytössä kalastusharrastus painii samassa sarjassa koiraharrastuksen kanssa, joka viidennessä kotitaloudessahan on koira tai koiria. Vapaa-ajankalastajien saaliin arvoksi on laskettu noin 38 miljoonaa euroa, joten harrastajat maksavat melkoisesti pelkästä elämyksestä. Tätä ei ole vaikea ymmärtää. Kireän siiman nautinto tyydyttää ihmisen alkukantaisimpia tarpeita. Merkittävästä saaliista riittää puhetta pitkäksi aikaa. Tulee mieleen, että mitähän muutoin keksisi tilalle.
         Kalastus on kaiken kaikkiaan avoin harrastus. Se kuuluu meren, järven, joen ja lammen näkymään, joskus myös kuulumaan. Näin kalastus elinkeinona ja harrastuksena poikkeaa monesta muusta, neljän seinän sisäpuolella tapahtuvasta toimeliaisuudesta.
          Se, että valtakunnallinen kalastuspäivä on nyt vihdoinkin todellisuutta, liittyy juuri sanottuun. Vaikka vapaa-ajankalastusta harjoittavia on yhä edelleen 1,8 miljoonaa, niin kalastusnäkymässä on tapahtunut merkittävä muutos. Niin sanotut suuret ikäluokat ovat nyt parhaassa kalastusiässä, mutta heidän lastenlastensa ikäluokkaan kuuluvat ovat aiemmasta poiketen heikosti edustettuina tuossa näkymässä. Tämä saattaisi merkitä sitä, että kalastusperinteen jatkuminen olisi suorastaan vaarassa. Jotta näin ei kävisi, piti ryhtyä toimenpiteisiin. Ohellani Kuusamon uistimen Kimmo Korpua oli kiinnittänyt huomiota oman bisneksensä puitteissa samaan ilmiöön. Käymiemme keskustelujen perusteella tein eduskunnan kalakerhon johtokunnalle aloitteen, että se tekisi maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen valtakunnallisesta kalastuspäivästä. Aloitteeni johti luonnollisesti toimenpiteisiin niin kalakerhossa kuin ministeriössäkin. Saalis on nyt veneessä. Kalastuspäivä on todellisuutta.
           Valtakunnallisen kalastuspäivän erityinen kohderyhmä on lapset ja nuoret. Niinpä tänään monella paikkakunnalla lukuisat koululaiset ovat mukana kalastuskilpailuissa ja muissa puuhissa. Erittäin tärkeää olisi, että kuntien opetus- ja koulutuslautakunnat tekisivät toimialojensa vastaaville aloitteen kalakerhojen perustamiseksi kouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Tämä samalla muistuttaisi siitä, että vapaa-ajankalastuksen kaltaiset harrastukset saattavat merkitä myös työpaikkoja joillekin. Vapaa-ajankalastuksen katsotaan työllistävän nyt noin kaksi ja puoli tuhatta ihmistä.
             Hyvän tavan mukaan en toivota kalastusonnea vaan sanon "kireitä siimoja"!  
           
Takaisin