Kolumni Pohjolan Työssä syyskuussa 2006
MIKÄ IHMEEN PALVELUYHTEISKUNTA?

Tulevaisuustutkimus on pop. Nyt kehotetaan tarkkailemaan "heikkoja signaaleja". 1970-luvulla ei kytätty heikkoja signaaleja. Silloin "tiedettiin varmasti" mm. se, että Suomi on siirtymässä reipasta vauhtia todelliseen palveluyhteiskuntaan. Tiedettiin, että toisaalta tuotannollinen toiminta hiipuu ja toisaalta palvelut parantuvat ja työllistävät. No, miten on käynyt? Osuivatko vihreiden ja muunväristen gurujen tiedot/odotukset kohdalleen?
        Eivät ehkä osuneet tai osuivat, mutta ei siten kun oli veikkailtu. Tuotannollinen toiminta on itse asiassa voimistunut, kulutettavaa, joukossa krääsää, tulee ovista ja ikkunoista tarjolle. Tuotanto on automatisoitu ja kokoonpanot siirretty halvan työvoiman maihin. Se, mikä on suhteellisesti edullisempi tuotantoalue, muuttuu koko ajan. Firmat kiitävät vinttikoiran tavoin sähköjäniksen perässä osuakseen kulloinkin halvimpaan uraan. Kun tuotannollinen toiminta häipyy pois, niin tietenkin entisellä alueella palveluelinkeinoissa olevien suhteellinen osuus kohoaa. Niitä on aina toki jonkin verran, jos vain on ihmisiä.
        Mitä sitten piti olla palveluyhteiskunnassa? Piti olla mm. toimivat joukkoliikenne-, posti-, ravitsemusalan ja kauppapalvelut. Mutta kuinka onkaan käynyt? VR-yhtymä näyttää parhaillaan mitä on jatkossakin odotettavissa. Junalla pääsee kylläkin suurehkosta kaupungista toiseen, jos sattuu olemaan radan varressa, mutta sellaiset kokonaisvaltaiset palvelut kuin yöjunat häivytetään pois. VR rajaa avaintoimijana sen, missä kulkevat "Palvelu-Suomen" rajat. Alueelle kerrallaan ilmoitetaan, että nyt on vuorossa sen alueen pudottaminen valtakunnanverkosta. Tätä politiikkaahan on Suomen Posti Oy harjoittanut jo pitkään ja tulokset näkyvät. Yritystoiminnalta, so. työllistäjiltä, on viety jakkara alta.
       Entä muut palvelut? Missä on elintarvikemyymälä, jossa on lihatiski? Mikä sellainen on? Se ei kuulu valtaosassa myymälöitä tähän aikaan, virkkoi minulle suuren ketjun ex-johtaja. Markettiketju ohjaa valmiiksi pakatuilla annoksilla elämääsi. Sinulla ei ole valitsijan valtaa. Sinä maksat ohjelmoijien ja pakkauskoneiden palveluksista. Kumpiakaan et näe. Laskun toki näet.
      Roskaruokaketjut näyttävät suuntaa ravintolapalveluille. Annoksen raaka-aineista et voi saada mitään luotettavaa tietoa. Erään tuloksen tyypitetyistä annoksista näet ympärilläsi; kansalaisten keskipaino nousee kohisten USA:n mallia noudattaen. Varusmiehillä tämä on jo tilastoina osoitettu.
      Ketkä meitä sitten kauppaliikkeissä ja ravintoloissa palvelevat? Pätkätyöläiset tietenkin, heistä melkoinen osa on opiskelijoita, jotka näin yrittävät pitää itseään hengissä, kun opintorahajärjestelmä on päästetty romahtamaan. Toisaalta vaaditaan opiskeluaikojen lyhentämistä. Ällistyttävää on Elinkeinoelämän keskusliiton politiikka: samaan hengenvetoon vaaditaan kaikille pätkätyöläisyyttä ja opiskelijoilta nopeampaa valmistumista. Herrojen hatun alla pitävät majaa hävyttömyyden geenit.
       Se tästä "palveluyhteiskunnasta". Näin sen näin.

Takaisin