Emeritusprofessori Martti Tiuri ei ollut huomannut "biopolttoaineita" arvioidessaan (HS 6.10.) eduskunnan kesäkuisia pohdintoja samasta aiheesta.
       Suomessa on 2,25 milj. hehtaaria peltoa. Elintarviketuotannon kotimaisuuden turvaamiseen riittää 1,5 milj. peltohehtaaria, johon sisältyy mm. seuraava tärkeä yksityiskohta.
      Ulkomailta tuodaan nyt vuosittain 180 milj. kiloa soijaa kotieläinten valkuaisrehuksi. Valkuaisesta on luonnossa yleensä ja kotieläinten ravintona erikoisesti niukkuutta. On mahdollista, jopa todennäköistä, ettei tätä rehua ole aina ulkomailta saatavissa.
     Huoltovarmuussyistä kasvivalkuaisrehu onkin tuotettava kotimaassa ohralla ja/tai rypsillä. Sivutuotteena (!) saadaan bioetanolia ja biodieseliä. Loiskiehuntakirjoituksista välittämättä tuotanto käynnistyy. Ensisijaisuusvälttämättömyys on tässä kestävyyttä.
      Em. soijatuonnin korvaava valkuaismäärä saadaan 280 000 hehtaarin ohrasadosta. Altian uusi tehdas hoitaa tästä neljänneksen. Jos valkuaisrouhetta valmistetaan rypsistä, niin ohra on joka tapauksessa kasvitautien ehkäisemisen vuoksi vuoroviljelyn kautta kuvassa mukana.
      Meillä on siis 500 000 ha käytettäväksi muuhun peltoenergiantuotantoon. Ruokohelvellä energiatase on voimakkaasti positiivinen. Keskimääräisen ha-sadon energiasisältö on 30 megawattituntia eli puoli miljoonaa hehtaaria tuottaa 15 terawattituntia.
     Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (CHP) polttoaineseoksessa ruokohelveä voi nykyvoimalaitoksissa olla viidennes. Tästä seuraa, että 60 terawattituntia tulee olla muuta kasviainesta. Sitä saadaan metsistä, soilta, kaatopaikkojen jätepuukasoista ja kierrätyksen ns. rejektistä.
      Yksin metsäenergiapotentiaali on jo nyt yli 10 milj. k-m³/v. Ravinnekierto on otettu huomioon uudessa (metsä)lannoitelaissa.
      7920 vuotuisen käyttötunnin mukaan CHP-tuotannossa on siis tarjolla 9470 megawattia tuotantotehoa, puolen tuloksesta ollessa sähköä.
     CHP tarkoittaa sähkön- ja lämmöntuotantoa taajamissa, joiden ympärillä maa tuottaa voimaloihin biopolttoaineet. Jälkimmäisiä voidaan käyttää myös biokaasuntuotantoon. Saksan tavoitteena on tuottaa sähköä ja lämpöä lähitulevaisuudessa 30 000 biokaasuyksikössä, jollaisia valmistetaan Suomessakin. Tämä tuotanto korvaa siellä reippaasti yhden suuren ydinvoimalan. Tietysti Saksassa on käytössä pienvoimaloiden tuottaman sähkön syöttötariffi kiinteään hintaan.
      Hajautettu, uusiutuviin energianlähteisiin tukeutuva sähköntuotanto luo kestävää, alueellista turvallisuutta kohtuulliseen hintaan. Sen turvin voidaan rakentaa muihin uusiutuviin energianlähteisiin (kuten aurinko ja tuuli) perustuva vetytalous, jonka turvin tulevaisuuden autot liikkuvat. Suomessa toimii jo automaattisia vetyasemia.
    Uusiutuvat energianlähteet (ml. biopolttoaineet) tarjoavat myös ilmastopoliittisesti kestävän energiatalousmallin, jossa eri vaihtoehtojen valinta on alueellisesti optimoitu maankäyttökysymys.
    On vaikea ymmärtää arvovaltaisten tahojen (ml. Martti Tiuri) toistuvia hyökkäilyjä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä vastaan.                                                                                                        

Erkki Pulliainen
kansanedustaja (vihr)
Oulu

Takaisin