Kansanedustaja Erkki Pulliainen luontokuvausjuhlassa Oulussa 5.2.2007
Elinkeinoluontokuvaus tarvitsee oman lainsäädäntönsä
Arvoisat luonnonystävät!

Hyväksi aluksi haluan esittää parhaimmat onnitteluni Lassi Rautiaiselle 50-vuotisesta taipaleesta. Aikaansaannokset tekijäänsä kiittävät ja ylistävät tässäkin tapauksessa.
      Valtava muutos suhtautumisessa luontoon on tapahtunut sinä aikana, jolloin Lassi on luonnossa samoillut, sitä esitellyt ja ikuistanut muiden nautittavaksi. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on kirjattu mielenkiintoisella tavalla kaksi ristiin menevää kehityskulkua. Toisaalta luonto on köyhtynyt eliölajien elinympäristöjen katoamisen myötä, toisaalta luontomme on saanut populaatiotasoisesti takaisin lajeja, jotka näyttivät jo olevan katoamassa luonnostamme. Jälkimmäisillä tarkoitan erikoisesti metsäpeuraa ja suurpetoja.
     Kolme vuosikymmentä sitten suurpetojen itäisten kantojen läntiset reunat ulottuivat hädin tuskin enää Suomen puolelle. Susia oli jäljellä vajaat 20 yksilöä, karhuja toki kymmenkertainen määrä. Itärajan takaa saatu muuttovoitto kohtuullisesti säädellyn metsästyksen tukemana on yli kymmenkertaistanut susien määrän ja karhukantakin on reilusti viisinkertaistunut. Tässä on toki otettava huomioon, että karhun lisääntymispotentiaali on miniluokkaa suden vastaavaan verrattuna.
       Suurpetokantojen runsastumisen myötä todennäköisyys näiden eläinten omakohtaiseen näkemiseen houkutusvälineiden tukemana on kasvanut siinä määrin, että näiden elämysten varaan on voinut muodostua elinkeinotoimintaa. En tarkoita tällä vain luontokuvausta sinänsä vaan elämysmatkailua konkreettisimmillaan.
        Erikoisesti metsään liittyen on tapahtunut mielenkiintoinen elinkeinollinen kehityskulku. Ensin oli elinkeinometsästys, sitten pohjoisiin metsiimme tuli poronhoito ja vihdoin metsätalous. Kaikki nämä elinkeinot ovat tarvinneet tuekseen ja pelisäännöiksi oman lainsäädäntönsä. Nyt samaan eloyhteisöön on muodostunut uusi elinkeino, luontokuvaus ja siihen kytkeytyvä elämysmatkailu. Kokemus ja aika ajoin esiintynyt virkamiesten harjoittama mielivalta ovat osoittaneet, että tämä uusi elinkeino tarvitsee tuekseen oman lainsäädäntönsä. Kaikissa tapauksissa ei ole nimittäin saatu näyttöä siitä, että kun Herra oli antanut viran, niin se oli antanut järjenkin. Osa asioista on myös todella sellaisia että niihin on eduskunnan otettava kantaa.
         Elinkeinoluontokuvausta koskevan lainsäädännön laatiminen on yllättävän vaativa tehtävä. Se sivuaa mm. metsä-, metsästys-, luonnonsuojelu-, jätehuolto-, maanomistus-, maastoliikenne- ja hygienialainsäädäntöä. Se on myös sopeutettava näihin viitekehyksiin. Vaikeista tehtävistä on toki aiemminkin selviydytty. Poronhoitolain uudistaminen epäonnistui 1980-luvulla ensi yrittämällä, mutta jo toinen kerta tuotti tuloksen. Poronhoitoa saa lain mukaan harjoittaa suojellusti jopa toisen maalla. Tältä pohjalta on lähdettävä luomaan myös elinkeinoluontokuvausta koskevaa lakia. Metsähallituksen hallinnassa olevien valtionmaiden osalta tämän luulisi olevan eduskunnallekin helppo tehtävä. Lähtökohtaiset jokamiehenoikeudet on mahtava suomalaisen luontokulttuurin ominaispiirre. 
         Kun puhutaan elinkeinotoiminnasta, asiaan kuuluu puhua myös rahasta ja rahavirroista. Pelkästään Kainuun karhunkatseluyritysten matkailutulo oli vuonna 2004 650 000 euroa, minkä päälle tulivat lentomatkakustannukset Keski-Euroopan ja Kajaanin välillä. Voimme perustellusti todeta, että se mitä toiset haluavat väistää tuo toisille leipää. Ehkä on niin, että tarvitaan luonnon kaupallistamista, sen kaikkien elementtien hyväksyttävyyden saavuttamiseksi. Olen antanut itselleni kertoa, että suurpetojen katselijat ovat tulleet aiempaa vaativammiksi - nyt on päästävä katsomaan karhujen sijasta tai ohella ahmoja.
         Luontokuvaajat on Suomessa kasvava toimijaryhmä. Ammatikseen luontokuvausta tekee 50:stä sataan henkilöä. Alan yhdistykseen, Suomen Luontokuvaajat ry:hyn, on järjestäytynyt yli 1600 alan toimijaa.
         Puolentoista kuukauden päästä on kansanvallan juhlavaalit. Ne ovat samalla ensimmäiset susivaalit. Kaikki merkittävät vaalikoneiden ylläpitäjät ovat kysyneet kansanedustajaehdokkailta, pitäisikö Suomen saada päättää itse susien täällä saamasta kohtelusta. Tämäkin yksityiskohta osoittaa kuinka vaativan kansanvalistustehtävän kanssa luontokuvaajat ovat tekemisissä.
         Menestystä tälle työlle! Tilaisuus on avattu.
Takaisin