Mielipidekirjoitus Kalevassa toukokuussa 2007
LOHIEN YLISIIRTOA KOKEILTAVA IIJOELLA

Merilohiasia käy monella tavoin kuumana. Lajin tulevaisuudesta huolta kantavat odottavat ontto-olo vatsassa kesäkuuta ja Juha Korkeaojan lohipolitiikan seurauksia. Toivotaan siedettävää, pelätään pahinta.
      Uskoen siihen, että meripyynti vähenee ajoissa merkittävästi, valmistaudutaan samanaikaisesti rakennettujen lohijokien patoaltaiden ja latvavesien "lohettamiseen". Tässä on kaksi mahdollisuutta, rakennetaan toimiva kalatie ohittamaan pato/padot ja/tai siirretään nousukaloja yli patojen suoraan esteettömille kutualueille.
       Innostus kalateiden rakentamiseen on suurta, samoin patojen yli siirtoja suunnitellaan. Jälkimmäisessä on ajauduttu oudohkolla tavalla sinänsä oikean periaatteen vaalimiseen.
        Merilohipolitiikassa on aivan oikein vaalittu vanhojen lohijokien omia kantoja. Nyt kuitenkin, kun kalatie avataan pitkään padottuna olleeseen jokeen, ei kontrolloida millään tavoin mitä kantoja kalatietä käyttävät nousulohet edustavat. Joen oma kantahan on voinut ajat sitten tuhoutua. Nousijat voivat olla alkuperältään velvoiteistukkaita tai minkä tahansa luonnontilaisen joen kannan eksykkejä.
       Nyt kuitenkin on ryhdytty vaatimaan esimerkiksi Iijoen patojen taakse siirrettäviltä lohilta alkuperätodistusta eli DNA-tutkimusta. Iijoella vaadittaisiin sitä, mitä Oulujoen Merikosken padon ohittavilta lohilta ei vaadita. Tässä puhdasoppisuus on liioittelua. Se pitää riittää, että siirrettävä lohi pyydetään ko. joen alimman padon ja meren välistä.
                                                                                                        Erkki Pulliainen
                                                                                                        kansanedustaja (vihr)
                                                                                                        Oulu
 Takaisin