Mielipidekirjoitus Kalevassa syyskuussa 2007
HARMAATALOUS KURIIN HETI!
Valtiotalouden tarkastusvirasto julkisti elokuun 9 päivänä selvityksensä, jossa se vaatii lisää yhteistyötä rikosten torjuntaan. Sen mukaan
poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toimintaa säätelemään tarvitaan lakeja, jotka painottavat vakavan ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa. Tietojen vaihdon tulisi olla tehokkaampaa ja tiedonkulkua sääteleviä lakeja
tulisi tässä hengessä tarkistaa.
Tarkastusviraston mielestä viranomaisilta puuttuu vakavan rikollisuuden torjunnan tuloksellisuutta ja vaikutusta seuraava mittaristo. Rikostiedustelun ja -analyysin avulla
saatuja tietoja voitaisiin käyttää laajemminkin Euroopan unionin sisällä. Tätä tietoa kaipaavat sekä EU:n että kansalliset päätöksentekijät suunnitellessaan kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa.
Kuinka vanhasta ilmiöstä tässä sitten on talouspuolella kysymys? Hyvin vanhasta. Otan välitilinpäätösesimerkin. Pertti Lepistö kirjoitti edesmenneen Kansallispankin Osinko-lehdessä vuonna 1991
(numero 3) käyttäen esimerkkinä Italian tilannetta. Italian virallisen bruttokansantuotelaskelman päälle piti jo tuolloin lisätä 35 prosenttia, joka tuli pimeästä työstä. Tilanne ei ole siitä juuri miksikään muuttunut, vaikka
Silvio Berlusconin hallitus ryhtyi valtakautenaan pesemään harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella ansaittua rahaa lailliseksi. Pieniin sakkomaksuihin (2 tai 4 %) perustuva ”laillistaminen” tuotti valtionkassaan kymmeniä
miljardeja euroja tuloja. Saksassa vastaava operaatio tuotti sen sijaan Itävallan pankkisalaisuudesta johtuen paljon vaatimattoman tuloksen ja Saksan hallituspuolueet hävisivät vaalit.
Entä
kuinka vakavasta ilmiöstä tässä sitten on meidän maassamme kysymys? Tähän vastaa Valtiontalouden tarkastusvirasto näin: ”Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomessa vuosittain vahinkoja yli viiden miljardin euron
arvosta”. Yksin pääkaupunkiseudulla tehdään vähintään 20 000 henkilötyövuotta ulkopuolella verottajan ”kirjojen ja kansien”. Ilmiö ei ole tuntematon Oulunkaan seudulla.
Valtiolta jää näin vuosittain
verotuloja saamatta varmuudella ainakin kaksi miljardia euroa. Missä tämä näkyy? Valtion budjettitaloudessa. Lähes ylikuumentuneessa suhdannevaiheessa valtio joutuu niuhottamaan menotaloudessaan. Tilanteessa, missä pitäisi
vauhdilla nopeuttaa siirtymistä uusiutuvien energioiden järjestelmään, puhutaan enimmillään muutamien kymmenien miljoonien eurojen satsauksista.
Asennemuutoksella ja rohkeudella on kiire, pimeä talous kuriin heti!
Erkki Pulliainen
kansanedustaja (vihr)
Takaisin