|
Kolumni Juoksupojassa syyskuussa 2007 MITÄ PELLOILLA PITÄISI TEHDÄ?
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on ympäristöllisen hiljaiselon jälkeen kiinnostunut vesistöjen rehevöitymisestä. Hyvä niin, todellakin.
Etsiessään syitä tähän kiusalliseen ilmiöön, ministeri on havainnut, että maatalous on sellainen rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden lähde, johon pitäisi puuttua. Ongelmallisina hän pitää 20 prosenttia Suomen pelloista,
joiden viljelystä voitaisiin pidättäytyä. Suomessa on 2 250 000 hehtaaria peltoa. Määrä kasvaa vuosittain johtuen uusista raivioista ja turvetuotannosta vapautuvista pohjista. Puoli miljoonaa
peltohehtaareistamme on aikanaan raivattu energiatalouden tarpeisiin. Niillä tuotettiin heinää ja kauraa hevosille, ja niitä käytettiin myös hevosten kesälaitumena. Siirtyminen traktoritalouteen vapautti nämä pellot viljan
(yli)tuotantoon. Ne ovat siis suurimmalta osin edelleen (hyvässä) viljelykunnossa. On totta, että pelloilta huuhtoutuu ravinteita niin sisävesiin kuin mereenkin. Mm. kriittisille
alueille perustetuilla suojakaistoilla ja säätelemällä lannanlevitystä, on pyritty estämään ravinteiden pääsy sinne, mihin niitä ei ole tarkoitettu. Tähän mennessä toteutetut toimet
eivät ole kuitenkaan olleet riittäviä. Tähän kiinnitettiin huomiota myös kevään hallitusneuvotteluissa. Uutuutena sovittiin käynnistettävän mm. biokaasutuotanto.
Ravinnetaloudellisesti ongelmallisilla alueilla ihannetilanteessa karjanlanta menee biokaasureaktoriin, jonka tuottamalla metaanilla tuotetaan edelleen sähköä ja lämpöä. Lämpö käytetään lämmitys- ja muihin tarkoituksiin, sähkö
syötetään kiinteään syöttötariffihintaan valtakunnanverkkoon. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2008. Laitteistossa ravinteet kasaantuvat pohjalietteeksi, jossa ne ovat kasveille
helposti käytettävässä muodossa. Tällä ravinnemassalla voidaan toteuttaa täsmälannoitusta niin, ettei ravinteita joudu lainkaan vesistöihin. Myös monivuotisen ruokohelven tuotantoa voidaan käyttää lannan sijasta reaktorissa.
On ajateltu jopa sitäkin mahdollisuutta, että vesistöihin viettävillä pelloilla karjanlanta pääsääntöisesti voitaisiin velvoittaa kulkemaan kaasutusprosessin läpi. Suojakaistoilla
kasvatettaisiin silloin energiakasvia, kuten ruokohelveä, jonka tuotanto menisi niin ikään reaktoriin. Kun jo nyt on päädytty johtopäätökseen, että puoli miljoonaa peltohehtaaria voidaan
elintarvikkeiden omavaraisuutta vaarantamatta käyttää energiantuotantoon, niin biokaasumahdollisuutta hyväksikäyttäen voidaan päästä ympäristöllisesti hyvään ratkaisuun. Näin voidaan torjua ajatus
viidenneksen peltoalastamme poistamisesta viljelykäytöstä. Tarvitsemme kaikki nykyiset ja tulevat peltohehtaarit aktiiviseen tuotantoon tukeutumatta ylituotantoon. Peltoenergia on merkittävä mahdollisuus oikein käytettynä.
Erkki Pulliainen
kansanedustaja (vihr)
Takaisin
|