Puhe budjetin lähetekeskustelussa 18.09.2007

ARVOISA PUHEMIES!

Niin hallituksen budjettiesityksen kuin valtiovarainministeri Kataisen esittelypuheenvuoronkin mukaan maan taloudella menee siinä määrin lujaa, että valtionvelkaa on tarkoitus lyhentää ensi vuonna parilla miljardilla eurolla. Pyrkimyksen suunta on tässä suhdannetilanteessa täysin perusteltu. Nyt aiheellinen kysymys kuuluukin, onko tämä rahamäärä taloudellisen toimeliaisuuden nykytilanteen syihin nähden itse asiassa aivan liian alhainen. Taloudellista toimeliaisuuttahan on viime aikoina lisätty ja odotetaan ensi vuonnakin lisättävän 1980-luvun jälkipuolen tyyliin velkarahalla. Tämä on näkynyt toisaalta rakennustuotannossa ja toisaalta arkipäivän kerskakulutuksen näyttävässä lisääntymisessä.
      Valtakunnan päälehti ja YLE ovat koko kesän ajan kiitettävästi uutisoineet siitä, missä talouselämän pimeällä puolella mennään. VIRKE -projektin ja keskusrikospoliisin lähteisiin viitaten on kerrottu, kuinka harmaatalous ja talousrikollisuus kukoistavat. Yksinomaan pääkaupunkiseudulla tehdään pimeästi 20 000 henkilötyövuoden työsuorite. Hyvin monessa tapauksessa toiminta on osa järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on taitavasti naamioitu rehelliseltä näyttäväksi yrittäjätoiminnaksi.
      Budjettiesityksen veropolitiikan johdannossa kerrotaan hallitusneuvotteluissa sovitun yhdeksi kuudesta keskeisestä veropolitiikan tavoitteesta ”harmaan talouden torjuminen”. Hyvä niin! Ulosoton erikoisperintää luvataan tässä tarkoituksessa vahvistaa. Verohallintoa ja tullilaitosta kehotetaan sekä kansalliseen että kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa pyritään tukemaan myös konkurssiasiamiehen toiminnan julkisselvitysmenettelyllä. Selvitys käynnistetään konkurssiasiamiehen aloitteesta sellaisissa vähävaraisissa konkurssipesissä, joissa havaitaan velallisen toimintaan liittyviä erityisiä selvitystarpeita. Kiusallista on se hyssyttely, jolla veronkannan tehostamisesta kerrotaan. Ikään kuin pyydetään roistoilta etukäteen anteeksi, että heidän toimiinsa aiotaan puuttua.
      Nopeat, näyttävät operaatiot tuottavat talousrikostutkinnassa parhaan tuloksen. Tutkinnantulos on saatava myös lyhyessä ajassa syyttäjän harkintaan. Valtio saa rahansa nopeasti korkojen kanssa takaisin. Talousrikostutkijoiden määrää onkin reippaasti kasvatettava. Tietoisuutta kiinnijäämisriskistä on näin pikaisesti kasvatettava. Niin ikään on saatava aikaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jossa esimerkiksi rakennustoiminnassa pääurakoitsija vastaa hankkeen arvonlisäveroista. Eri viranomaisrekisterien tietojen ristiinajojen loputkin esteet on ensi tilassa poistettava. Viime vaalikaudella tehdyt hallintarekisterihelpotukset on kumottava. Suomesta ei saa muodostaa veroparatiisia, johon kansainvälinen rikollisuus pesiytyy. Kysymys on ensi vuonnakin vähintään kahden miljardin euron veromenetyksistä, jollei tehotoimiin ryhdytä. Tällaisten rahamäärien järkevällä kohdentamisella voitaisiin vaikkapa siirtyä ennätysajassa uusiutuvien energioiden järjestelmään.
          Suomalainen harmaatalous ja talousrikollisuus ovat osa kansainvälistä likaista taloutta ja sen rahavirtoja. Ne uhkaavat vakavasti kautta maapallon kansallisvaltioiden talouksia ja kansainvälisenkaupan pelisääntöjä. Euroopassakin monet hallitukset ovat vaihtuneet, kun harmaat ja muut pimeät toimijat ovat romahduttaneet valtionverotulonkertymän. Pelkästään pääomakato kehitysmaista nousee vuosittain vähintään 500 miljardiin dollariin. Se koostuu korruption, rikollisuuden ja yritysten verojenmaksun välttämiseksi tekemistä siirroista veroparatiiseihin. Teollisuusmaat huomioon ottaen määrä nousee tästä vielä kaksin - kolminkertaiseksi.
           On erinomainen asia, että Maailmanpankin uusi pääjohtaja on ottanut ohjelmaansa tutkimuksen teettämisen kansainvälisistä likaisista rahavirroista. Norja on ollut asiassa erittäin aloitteellinen. Missä luuraa Suomi?
      
Takaisin