Kolumni Forum24-lehdessä 25.10.2007
RISKIEN HALLINTAA

Markkinatalous on valikoitunut järjestelmäksi, jonkin turvin tämä ihmislaji yrittää selviytyä lähes mahdottomalta vaikuttavasta eloonjäämistaistelustaan. Holtiton luonnonvarojen käyttö viimeksi eletyn vuosisadan aikana on johtanut siihen, että lähes kaikkeen, mihin ihminen lajina ryhtyy, sisältyy kaikkiin kanssaihmisiinkin vaikuttava epäonnistumisen riski. Riskienhallinta on siis avainasioitamme.
      Se, että yhdellä eurolla saa nyt valuutanvaihdossa yhden US dollarin ja 42 senttiä, on vahva näyttö siitä, kuinka riskienhallinta voi universaalinkin toimijan kohdalla pettää melkoisesti. Kysymys ei ole vain USA:n kuuluisasta kaksoisvajeesta eli huikeasta budjettialijäämästä ja surkeasta vaihtotaseesta, vaan myös epäonnistumisista resurssisotarintamalla ja kansallisilla asuntomarkkinoilla. Irakin sota on maksanut jo 450 miljardia dollaria ja asuntomarkkinoiden hillitön luototus kaatanut jo pankkeja. Tämä nelostragedia voi kaatua myös maailmantaloutta halvaannuttavaksi murheeksi edessä olevana talvena.
       Laukaiseva tekijä saattaa hyvinkin olla energianlähteistä kriittisin eli raakaöljyn ja siitä jalostettujen tisleiden saatavuus. Kaikki tutkimuslaitokset ovat pitäneet 80 US dollarin tynnyrihinnan ylittymistä uuden öljykriisin laukaisevana tekijänä. Tuo raja on nyt selvästi ylitetty. Jos Venäjä kiristää kaasuntoimituksiaan länteen, niin tällä on oitis vaikutusta öljynkin hintaan. Maailmanmarkkinoilla näiden hinnathan ovat olleet jo pari vuotta keskinäisessä sidonnaisuussuhteessa ja energiankäytössä ne voivat osittain korvata toisensa.
        Perimmäinen taustalla vaikuttava tekijä on, ettei riittävän ajoissa ole ryhdytty rakentamaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa järjestelmää. Kiusallista ja hyvin kalliiksi käyvää on, ettei edes nykytilanne stimuloi avaintoimijoita tositoimiin. Tämä koskee myös kotimaatamme, joka on Euroopassa tässä suhteessa parhaassa asemassa. Alkava talvi tuottaa toivottavasti eurooppalaisittain ja suomalaisittain massiivisesti vaikuttavia päätöksiä uusiutuvan energian järjestelmän kehittämiseen. Tämä olisi  riskienhallintaa parhaimmillaan.
        Taloudellamme näyttää nyt menevän lujaa. Sitä on Amerikan tyyliin edesautettu velkarahalla. Kun vastaava talousboomi koettiin 1980-luvun jälkipuoliskolla (silloinkin velkarahalla tuettuna), se toi valtionkassaan nykyiseen nähden huikeat verotulolisäykset. Miksi ei nyt? Siksi, ettei harmaantalouden ja talousrikollisuuden kuriin saattamiseen ole panostettu tarpeeksi. Rosvot vievät päältä vähintään kaksi miljardia euroa verotuloja. Riskienhallinta on näin pettänyt pahan kerran. Nokanvalkaisu on aloitettava heti. Avainministereillä on tieto mitä pitää tehdä. Mitä pidemmälle tehotoimet siirtyvät, sitä pidempi on rosvojen etumatka oleva. Heillehän kertyy vuosittain miljardeittain irtonaista rahaa organisoitumisensa parantamiseksi. Vertailun vuoksi on syytä muistaa, että Italiassa kolmannes kansantaloudesta on jo mafian hallussa.
         Kun edellä kuvatut asiat nilkuttavat, niin siitä on tuloksena koko yhteiskuntaa koskettava riskikeskittymä. Jälkimmäinen on sodanjälkeisinä vuosikymmeninä rakennettu ja toiminnallisesti aikaansaatu "perusinfra", tiestö, rautatiet, koulut (homeongelmineen) ja sairaalat (kaikki osa-alueet nilkuttavat rahoituksen niukkuuden takia). Ulkomaisten sijoittajien suosioulvahdusten perässä juokseva valtiovarainministeriö on kehysbudjetointeineen kurjan nykytilan pääarkkitehti, mutta vikaa on myös meissä poliitikoissa. Veronmaksajien suosion kalastelussa meillä ei ole ollut kanttia kantaa riittävästi veroja yhteiskunnan perusrakenteiden pitämiseksi kunnossa. Olemme sanalla sanoen edesvastuuttomia nynnyjä. Olemme lukeneet Suomen kansan tuntoja väärin. Sivistynyt kansa toki ymmärtää, että kulunut ja rikkimennyt vaatii kohennusta.
                                                                                                                          Erkki Pulliainen
 

   Takaisin