Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa 13.2.2008

ARVOISA PUHEMIES!
Sonera osaa polttaa rahaa. Saksan UMTS-seikkailussa hävisi aikanaan 20 miljardia markkaa. Tuoreeltaan TeliaSonera kokeili toista konstia tulostensa muka parantamiseksi. Pari tuhatta työntekijää joutui irtisanomisuhan kohteeksi. Nyt vastasi pörssi. Kurssi putosi oitis kymmenkunta prosenttia. Suunniteltu toimenpide oli liikaa sijoittajillekin, jakaa nyt ylimääräisiä osinkoja ja irtisanoa samaan aikaan sen tuloksen tekijät. TeliaSoneran tuoreen operaation ajoitus sattui sikäli sopivaan saumaan, että eduskunta voi tutkiskella yhtiöiden yhteiskuntavastuun kantoa laajemmalla aineistolla.
     Tämänkertaisen välikysymyksen fokuksessa on erikoisesti Stora Enso, yhtiö, jonka lähihistoriaan kuuluneista niin ikään epäonnistuneista ulkomaiden seikkailuista on koitunut miljardien eurojen tappiot ja niiden mukaiset alaskirjaukset taseissa. Yhteistä mainituille yhtiöille on pohjoismainen fuusioituminen, joka tarkoituksestaan poiketen ei ole tuonut lisäarvoa yhteiskuntavastuun kantoon, pikemminkin päinvastoin. Rajussa riskinotossa taito ei ole ollut tahdon edellyttämällä tasolla. Ylipäätään suomalaisten yhtiöiden ulkomaanoperaatioiden kokonaistuottavuus on jäänyt tutkimusten mukaan kotimaahan tehtyjen investointien tuottavuudesta jälkeen, vaikka kehnolla henkilöstöpolitiikalla on yritetty tuloksia paikatakin.
      Tapahtunut on virittänyt laajaa keskustelua yhteiskuntavastuusta. Yhteiskuntavastuu ei ole yksinkertainen asia. Sillä on poliittinen, ekonominen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen ulottuvuutensa. Näiden käsitteiden ensimmäiset kirjaimet noteeraten puhutaankin alan slangissa lyhyesti peste-analyysistä. Tarkemmin arvioituna opposition jättämän välikysymyksen perusteluissa on kysymys kaikista näistä. Parlamentaariseen vaikuttamiseen kuuluu, että hallitus puolustaa tekemisiään.
Markkinatalouden piiriin kuuluvissa asioissa tämä siirtää toimenpiteet markkinoiden sisäiseksi ja politiikan ulkopuolisiksi.
      Peste-analyysin tieteellinen synty juontuu terveen järjen vaatimuksiin. Suunnitelmatalous tuhosi itsensä kykenemättä analysoimaan tekemisiään tämän analyysitekniikan hengessä ja kirjaimessa. Ratkaisua etsitään nyt markkinataloudessa tilanteessa, jossa pelivälineistä alkaa tulla pula. Kriittiset luonnonvaratekijät, uusiutuvan energian, hedelmällisen maaperän ja makean veden riittävyydet, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, aavikoitumisen ja elinympäristöjen myrkyttymisen pysäyttäminen ja ihmisen tuottaman ilmastonmuutoksen torjuminen, ratkaisevat taloudellisen toimeliaisuuden todelliset rajat. Samalla tulee yhteiskuntavastuu haastetuksi peliin mukaan. Markkinatalous itsessään on jo oireillut kykenemättömyydestä ohjautua kestävälle tulevaisuuden uralle. Ihmisten sietokyky on jo liian monissa tapauksissa ylitetty, mikä on ilmentynyt tihentyvissä siviili- ja sotilaallista kriisinhallintaa vaativissa konflikteissa. Tarvitaan ilmiselvästi sekä kansallista että kansainvälistä ennaltaehkäisevää ja ohjaavaa säätelyä. Sillä on tavaton kiire. Vapaa-matkustajiksi aikovat saattavat kompastua ensimmäisinä. Ensimmäinen tilanteen vakavuuden oivaltamisen mittaus tapahtuu parin seuraavan vuoden aikana, kun Balin ilmastokokouksen tuloksia kudotaan toimintaohjelmaksi.
       Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta sai reilut kaksi kuukautta sitten valmiiksi valtion omistajapolitiikkaa ohjaavan mietintönsä. Iso Sali hyväksyi sittemmin mm kolme lausumaa tulevan politiikan ohjenuoriksi. Ensimmäisen mukaan valtion tulee ottaa omistajapolitiikassaan huomioon suurten teollisuusyritysten työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset. Toisen mukaan valtion osakemyynneistä saamia tuloja kohdennetaan myös uuden yritystoiminnan aikaansaamiseen ja kasvuyritysten rahoitukseen. Kuluneet pari kuukautta ovat osoittaneet, että jotta hallituksella olisi kolmannen eduskunnan hyväksymän lausuman velvoituksella jotain myönteistä kerrottavaa eduskunnalle, tarvitaan uutta määrätietoisempaa otetta harjoitettavaan omistajaohjaukseen. Se, mitä mieltä eduskunta oli pari kuukautta sitten, ei näytä kerta kaikkiaan riittävän.
         Hallintoneuvostojen roolia voitaisiin muuttaa aktiivisemman vaikuttamisen ja paremman vaikuttavuuden suuntaan. Hallintoneuvostot ja/tai kansalaisfoorumit voisivat laatia vähintään kerran vuodessa arvioinnin siitä, kuinka yhtiön operatiivinen johto on ottanut yhdistetysti huomioon taloudelliset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset näkökohdat toiminnassaan projisoituina eduskunnan ja sen linjausten mukaan maan hallituksen omistajaohjaukseen. Tästä menettelystä voisi muodostua laajempikin käytäntö, kun varmasti nuo julkistetut arviointiraportit tulisivat luetuiksi kaikissa mahdollisissa taloudellisissa toimintayksiköissä. Joka tapauksessa tällainen menettely vähentäisi paniikkireaktioiden ja -vasteiden tarvetta valtioneuvoston tasolla ja taholta. Jos se vaikuttaisi pörssissä olevien yhtiöiden kurssikehitykseen kielteisesti, niin koko markkinatalous voisi ryhtyä miettimään lähtölaskentansa aloittamisajankohtaa.
        Arvoisa puhemies! Välikysymyksen erityisenä yksityiskohtana on Stora Enson päätös lakkauttaa Kemijärven sellutehdas. Tämä tehdas on aivan poikkeavassa asemassa Suomen teollisten toimintayksiköiden joukossa. Suomen jäätyä toiseksi viime sodissa sen osaksi jäi maksaa sotakorvaukset voittajavaltiolle. Metsä- ja osaamispääoman hyödyntäminen olivat avainasemassa tästä urakasta selviytymisessä. Oman veronsa kantoivat metsähallituksen hallinnassa olleet Itä-Lapin valtionmetsät. Saannon maksimoimiseksi hakattiin paljaaksi jopa kahden tuhannen hehtaarin aukkoja, joiden metsittämisessä oli omat luonnolliset vaikeutensa. Nyt nämä korostetusti todeten talousmetsät ovat nuorenmetsänhoidonvaiheessa. Nämä metsät on jo metsälakien mukaan hoidettava asiallisesti.
        Tuoreiden inventointitulosten perusteella Lapin metsien hakkuukertymäsuunnite kohoaa lähivuosina viiteen ja puoleen miljoonaan kuutiometriin. Harvennushakkuiden osuus tulee kasvamaan tästä yli puoleen kymmenen vuoden kuluessa. Itä-Lapin yksityismetsien hakkuukertymä on ollut jo kuitupuuvoittoinen. Noiden metsien hakkuumahdollisuudet nousevat puolella lähimmän 20 vuoden kuluessa. Kemijärven sellutehdas on käyttänyt enimmillään 1,4 milj. kuutiota kuitupuuta vuodessa. Tarjolla olevan kuitupuun laatu on ollut erityisen soveliasta sellun eräkeittoon. Tässä on siis erikoistarjous kansainvälisille sijoittajille. Pitkämieliselle, hyvään tuottoon perustuvalle puunjalostusteollisuudelle on sijansa juuri Kemijärvellä. Sen pitää perustua kuitupuun käyttöön, sahapuusta sen sijaan on jo nyt niukkuutta. Alueellisen kuitupuujalostuksen suhteellinen kannattavuus nousee, kun dieselpolttoaineen reaalihinta kohoaa. Sen odotetaan olevan rajua lähivuosien aikana.
        Valtiovallalta on edelleen pääosin hoitamatta Salcompin lakkauttamisen jälkeen antamat lupaukset yhtä ministeriön call centerin vertaa lukuun ottamatta. Talousmetsien tuotannolliset mahdollisuudet pitää käyttää hyväksi. Niiden ulkopuolelle jäävät ne puuvarat, jotka ovat päätetyillä luonnonsuojelualueilla. Vihreä eduskuntaryhmä ei missään asetelmassa hyväksy noiden suojelupäätösten purkamista. Ryhmä varoittaa rakentelemasta ketjua, joka viime kädessä siihen ikään kuin pakottaisi. Toimet pitää rajoittaa talousmetsiin, missä kasvavia mahdollisuuksia siis on. Tästähän ja vain tästä on Kemijärvellä juuri nyt kysymys.   
          Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa puhemiehen ehdotusta yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisestä.

Takaisin