PAKKOLUNASTUSYMPÄRISTÖ ON MUUTTUNUT

Emeritusprofessori Veikko O. Hyvönen avasi Kalevassa keskustelun (30.8.) pakkolunastusperiaatteista mielenkiintoisella tavalla mielenkiintoiseen aikaan. Seuraavassa muutamia näkökohtia käynnistyneeseen keskusteluun.
       Prof. Hyvönen näkee kirjoituksessaan 1970-luvulla äänestysten jälkeen muodostuneen pakkolunastusten käyvän hinnan käytännön taustalla silkkaa vasemmistolaisuutta. Yksi rintamalinja kulki ohjelmallisesti kuitenkin kokoomuksen ja liberaalisen kansanpuolueen välillä, itse asiassa sitä on pidetty ainoana merkittävänä linjaerona niiden välillä tuohon aikaan. LKP:hän oli tuolloin vielä voimissaan.
       Nyt keskustelu projisoituu aivan uuteen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Maassamme on harvoja kasvukeskuksia, joiden kehittämiseen tarvitaan pelkästään kasvusyistä runsaasti raakamaata.
      Uusiutumattomien luonnonvarojen saatavuuden vaikeutuminen ja sen mukana yksikköhintojen kohoaminen pakottavat nyt kasvuperusteen ohella yhdyskuntarakenteen yleisempään tarkistamiseen; lisää tilaa tarvitaan mm. liikennetarpeiden tyydyttämiseen. Edessä on joukko- ja kevyenliikenteen uusi, pysyvä tuleminen.
       Helsingissä kadut ovat juuri nyt auki, kun ratikkalinjoja vedetään uudestaan. Vastaavasti esimerkiksi Oulun seudulla bussireitit joudutaan miettimään uusiksi, kun seuraavan valtuustokauden aikana siirrytään todelliseen joukkoliikenteeseen.
        Ero prof. Hyvösen kuvaamaan tilanteeseen on kahtalainen. Toisaalta yhteiskunnassamme on nyt riittävästi varallisuutta siirtyä pakkolunastuksissa takaisin reilun pelin politiikkaan, maksamaan nykysäännöin muodostuvaa hintaa reilummin tarvittavasta maasta. Toisaalta yhteiskunnassamme on nopeasti kasvava harmaantalouden pääomavaranto, jolla voidaan vedättää korkeimpia tarjottuja hintoja. Kaakkois-Suomessa on pelissä mukana lisäksi itärajan takaa rantautuva pääoma, jolla on sama vaikutus. Näitä kahta viimeksi mainittua yhdistää se, ettei niiden hankkimisessa ole hoidettu mitään velvoitteita suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.
         Tämä tarkoittaa, että pakkolunastuslain korvausperusteet tulisi tarkistaa aikamme tarpeet ja olosuhteet huomioonottavalle tasolle. Prof. Hyvönen oli lähtökohtaisesti oikealla asialla.
                                                                                                           Erkki Pulliainen
                                                                                                           kaupunginvaltuutettu
                                                                                                           kansanedustaja (vihr)
      

Takaisin