Ryhmäpuheenvuoro informaatio-ohjaus sosiaali- ja terveyshuollossa keskustelussa 16.10.

ARVOISA PUHEMIES!

Tarkastusvaliokunta on tehnyt merkittävän tarkastushavainnon ja saattanut sen koko eduskunnan arvioitavaksi. Askel uudessa tarkastuskulttuurissa on historiallinen. Koko tarkastusinstituution kannalta on hyvin merkityksellistä, että jos havainnossa on jotain arvosteltavaa, niin tuo arvostelu kohdistuu perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikkiin nykyisiin eduskuntapuolueisiin ja viiteen hallitukseen. Arvioitava tuotos synnytettiin nimittäin vuonna 1993 valtionosuusuudistuksella, jolla sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjauksen painopiste siirrettiin normi- ja resurssiohjauksesta informaatio-ohjaukseen. Mitä tämä on käytännössä merkinnyt, siitä tässä tarkastushavainnossa on kysymys.
         Yhteiskunnallinen tilanne aikanaan suorastaan velvoitti lähtemään liikkeelle normeilla ja resursseilla. 1990-luvun alun itse aiheutetun laman oloissa jouduttiin puuttumaan kaikkeen, myös valtionosuuksiin ja rahavirroilla ohjailuun. Normiohjaus purettiin ja kustannusperusteisista valtionosuuksista siirryttiin laskennallisiin valtionosuuksiin. Kuntatasolla valta kasvoi merkittävästi, mutta samalla kasvoi myös vastuu. Vuosittainen keskustelu rahojen riittävyydestä ja valtion osuudesta on hallinnut poliittista keskustelua sekä vuonna 1995 käynnistyneen pitkän noususuhdanteen että viimeksi taloudellista taantumaa oirehtivassa tilanteessa.
          Toteutuuko perustuslain 19 §:n 3 momentti käytännössä eli onko informaatio-ohjaus ollut riittävä takaamaan kansalaisille riittävät ja oikeat sosiaali- ja terveyspalvelut, sitä tarkastusvaliokunnan sihteeristö on selvittänyt perusteellisesti. Merkittävää on, että sekä eduskunnan oikeusasiamies että valtioneuvoston oikeuskansleri ovat ylimpinä laillisuusvalvojina olleet samalla asialla. Havainnot ovat yhtenäisevät. Merkittävä tarkastushavainto on, että nykyinen tilanne ei ole perustuslain mukainen. Julkisen vallanhan olisi turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tarkastusvaliokunta on kokonaisuudessaan yhtynyt tähän huolestusta herättävään havaintoon.
           Vihreä eduskuntaryhmä on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota tähän asiakokonaisuuteen liittyviin yksityiskohtiin. Vammaispalvelulain käytäntöön soveltamisessa on kuntien välillä valtavia eroja. Kehitysvammaisien kohdalla ei tehdä edes subjektiivista oikeuksista myönteisiä päätöksiä. Apua on haettava hallinto-oikeuksista. Vanhushuollossa mättää todella pahasti. Professori Sirkka-Liisa Kivelän hätähuudot eivät ole saaneet käytännön vastetta. Ratkaisuksi on tarjottu jopa 1800-luvun syytinkiläiskulttuuria. STM:n ministerien sadat hankkeet eivät ole näkyneet parempina käytäntöinä palveluissa. Kouluterveydenhuoltokin on laittomassa tilassa.
        Siirtyminen normi- ja resurssiohjauksesta suosituksista, tutkimuksista, arvioinneista, tilastoinneista ja koulutuksesta koostuvaan informaatio-ohjaukseen on tuottanut 15 vuodessa ei-toivotun kehityksen, suorastaan laittoman tilan. Kunnat eivät nyt turvaa perusoikeuksien toteutumista, eivätkä tarjoa riittäviä ja tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten perustuslaki edellyttää.
          Perustuslain mukaiseen tilaan palaaminen on koko julkisen vallan vastuulla. Kysymys on halusta, osaamisesta ja tarkoituksenmukaisista rahavirroista. Perustavaa laatua oleva vastuu kanavoituu valtiovallalle. Tätä selventää tosiasia, että kunta ei voi tehdä konkurssia. Julkinen sektori on yksi kokonaisuus, jos sen yksi yksikkö, yksi kunta, ajautuisi konkurssitilaan, niin koko julkisen lohkon reittausluokka laskisi, mikä heijastuisi oitis sen lainojen korkoihin niitä kohottavasti. Tämän vuoksi aikoinaan säädettiin Lex Karkkila.
          Kun koko maapallolla on siirrytty vastikään pitkän toipumisajan vaativaan finanssikriisiin ja kun otetaan huomioon perustuslakimme velvoitukset, on tarkastusvaliokunnan tarkastushavainto sosiaali- ja terveyspalvelujen kohennusta vaativasta tilasta otettava vakavasti arvioinnin ja parannustoimien kohteeksi. Tämä tarkoittaa vihreän eduskuntaryhmän mielestä normi- ja resurssiohjauksen ainakin osittaista paluuta. Nythän painopiste on ollut, kuten todettua, informaatio-ohjauksessa, eikä se ole tuottanut lainmukaista tulosta.
          Tarkastusvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi neljää toimenpidepontta. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa niiden hyväksymistä. Samalla eduskuntaryhmä toteaa tyydytyksellä sen tarmon, jolla tarkastusvaliokunta on käynyt uuden toimeliaisuuden profiilin muodostamiseen.
Takaisin