Puhe finanssivalvontalakikeskustelussa 3.12.2008

Arvoisa puhemies,
Esitän katsauksen finanssitodellisuudesta viime viikon maanantaista sunnuntaihin. Tällaisessa yhdistetyn finanssivalvontamme pitäisi kyetä toimimaan tehokkaasti eduksemme. Kysymyshän on rankasta kombinaatiosta säännöttömillä globalisoituneilla finanssimarkkinoilla.

24.11. Suomen Pankin johtaja Seppo Honkapohja kehottaa varautumaan pahempaan, odotettua pitempään ja syvempään lamaan, vuodet 2010 ja 2011 voivat kulua reaalitalouden taantumassa. Euroalueen talouskasvu putoaa pakkaselle. Länsimaat kääntävät toivon katseensa Kiinaan. Hiilivoimaloiden voittokulku voimistuu eri puolilla maapalloa. UPM:n teknologiajohtaja päivittelee kun kukaan ei ymmärrä, että sen epäonnistunut Venäjä-strategia onkin ollut hyvä.

25.11. OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen todistaa että lainahanat eivät ole kiinni mutta samalla hän ennakoi vuosina 2009 ja 2010 yritysasiakkaiden luottoluokitusten alenemisia. Ne tulevat Basel II maailmassa edellyttämään pankeilta kovempaa vakavaraisuutta. Luottotappiot ovat odotettavissa vuosina 2010 ja 2011. Karhista harmittaa se, että poliitikot odottavat pankeilta reippaampaa luotonantoa kuin mitä niiden rahkeet tosiasiassa kestävät. Yritysten lähes kaikki muut varainhankinnan lähteet ovat menneet tukkoon. Pankinjohtajat eivät enää kaupittele rahaa asiakkailleen, vaan säätelevät nyt niille annettavan rahan määrää.
     Obama valitsi arvostetun joukon talouseksperttejä omaan hallintoonsa. USA:n kriisi osoittaa syventymisen merkkejä. Bushin hallinto tuli Citigroupin avuksi 20 miljardin dollarin pääomaruiskeella. Liittovaltio takasi lisäksi 306 miljardin dollarin epälikvidit finanssi-instrumentit. Ruotsin kruunun kurssi putosi edellisellä viikolla yli viisi prosenttia. Samalla euron suosio kasvoi. Halpa öljy uhkaa pysäyttää Venäjän talouskasvun. Kriittinen raja on raakaöljyn 40 dollarin tynnyrihinnassa, nyt noteeraus on noin 50.

26.11. Korjausrakentamisen tuntilaskutus on pudonnut pääkaupunkiseudulla kolmanneksen, sähkötöissäkin kymmenisen prosenttia. Työpaikkailmoittelu hyytyy. USA:n keskuspankki julkaisi uuden 800 miljardin dollarin lainaohjelman. Yritysluottojen marginaalit levenevät. OP-Pohjola laski prime-korkoaan, Sampo miettii samaa, Nordea ei ota kantaa.

27.11. Nordea haluaa helpotuksia Ruotsin vakavaraisuuspykäliin: Ruotsalaispankit tarvitsisivat 4 - 5 miljardin euron edestä uusia pääomia, jotta ne voisivat lisätä yritysten lainoitusta noin 50 miljardilla eurolla. EU:n komissio esitti 200 miljardin euron elvytyspaketin, josta 170 miljardia on jäsenmaiden omia varoja. Pankkien ekonomistit ilmoittivat epäilyksensä talouden suunnan nopean kääntymisen mahdollisuudesta. Ranskan elvytyspaketin suuruudeksi kaavaillaan yhtä prosenttia BKT:sta. Iso-Britannia puolestaan toteuttaa alvin väliaikaisen leikkauksen 17,5 prosentista 15 prosenttiin ja samalla korotuksia palkan sivukuluihin ja ylimpien tuloverojen korotuksia. USA:ssa lähes 8500 pankin yhteenlaskettu nettotulos lähestyy nollaa. Työttömien määrä nousi Venäjällä 4,6 miljoonaan.

28.11. Kotimaassa ruoan hinta nousee. Kauppa haluaa sitä tukevasti eroon pitkistä sopimuksista. Pääjohtaja Erkki Liikanen ehdottaa palkkaneuvotteluin uutta sekamallia. EK:n Herlinkin kaipaa ”sopimusneuvottelujen uudistamista”. Nordea on muuttanut 7,5 miljardin euron asuntolainat arvopapereiksi. Keskuspankin vakuuksiksi tarkoitettujen lainojen joukossa ei ole pankin ilmoituksen mukaan ”mätiä omenoita”. EKP antaa nimittäin rahaa sillä ehdolla, että pankki pystyy antamaan saamalleen rahalle kelvolliset vakuudet. Investointipankki JP Morgan ennustaa globaalia taantumaa vuodelle 2009. Tutkimus osoitti euroalueen yritysten ja kuluttajien luottamusta talouteen kuvastavan indikaattorin rajua pudotusta marraskuun aikana.

29.11. Britannian ja koko Euroopan suurimpiin pankkeihin kuuluvan Royal Bank of Scotlandin osake-enemmistö päätyi valtion omistukseen. Kun yksityiset osakkeenomistajat eivät innostuneet pankin pääomittamisesta, Britannian valtion osuus jättipankista nousi 58 prosenttiin. Se on kolmas brittipankki, jonka valtio on ottanut haltuunsa viimeisen vuoden aikana. Kaksi muuta ovat nyt kokonaan valtion omistuksessa. Britannia aikoo pääomittaa myös fuusiota puuhaavia HBOS- ja Lloyds TSB -pankkeja 20 miljardilla eurolla. Vaikka markkinat ovat sinänsä rauhoittuneet, pankit eivät ole vielä toivotulla tavalla jatkaneet lainojen myöntämistä yrityksille ja yksityishenkilöille.  

30.11. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen lausuu: ”Kannattaa erottaa reaalitalous ja finanssisektori. Pankkisektori on yhä vakavarainen Suomessa. Suomen budjetti on elvytysvaikutuksiltaan sitä mitä EU:n komissio suosittelee nyt kaikille jäsenmaille. Ei kukaan Suomessa, Euroopassa tai Yhdysvalloissa pystynyt arvioimaan, kuinka syvä ja vakava tästä kriisistä tulee”.

Edellä siteerattu oli siis poimittu uutisista, jotka julkaistiin viime maanantaista sunnuntaihin eli käytännössä sen jälkeen kun valtioneuvosto oli täydentänyt ensi vuoden budjettiesitystään. Tapahtunut kuvaa sitä todellisuutta, johon finanssivalvonnan pitää pystyä ajassa pureutumaan. Samalla se todistaa sen puolesta, että nyt pitää olla itsekkäästi valikoiva varojen ohjaamisessa investointeihin. Malliesimerkki on nopea ja laaja rakenteellinen investoiminen uusiutuvan energian järjestelmään. Kysymys on siis myös hyvyysmittaristosta. Rahankäyttökohteilla on todella väliä.
       Finanssitavaratalokonseptissa ei ole mitään järkeä, mutta sen kanssa on nyt pystyttävä elämään. 1990-luvulla se ei tullut kuuloonkaan.

Takaisin