|
Maaseudun Tulevaisuus 3.12.2008
PALUU TUPOILUUN?
Pellervo ennustaa 37 prosentin laskua maatalouden yrittäjätuloon viime vuodesta tähän vuoteen. Samana aikana palkanansaitsijoiden reaaliansiokehitys jäänee
inflaatiosta huolimatta plussalle. Ero on hyvin merkittävä. Yleisten työmarkkinoiden tilaa on parantanut vielä aiempaan nähden korkea työllisyysaste. Palkansaajapuolella keskeinen vaikuttava
tekijä nimellispalkkojen muodostuksessa oli Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) sanomat hyvästit keskitetyille tupoille. Käsky oli käynyt rapakon takaa sikäläisiltä eläkerahastoilta. Sana ”tupo” piti kaiken huipuksi hävittää
suomen kielestäkin. Sanan ”saatana” poistamista ei kukaan ollut ehtinyt ehdottaa poistettavaksi kielestämme, mutta tupo oli siis osoittautunut sitäkin pahemmaksi. Tapahtunut kielii myös EK:n uskosta vaikutusvaltaansa.
Kuvattu on historiaa vuonna 2007 ja alkuvuodesta 2008. Tämän jälkeen 1600 miljardia dollaria on sulanut pois yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden arvostuksesta ja sikäläistä pankkimaailmaa on
ryhdytty 700 miljardilla dollarilla veronmaksajien rahaa sosialisoimaan. Johtava puoluekin samassa tohinassa vaihtui. Yleinen luottamuspula johti USA:ssa epävarmuuden aikaan, joka saattaa
pidentyä aikakaudeksi. Entä Suomi? Täällä ensimmäinen näyttävä heijastuma oli se, että EK:n toimitusjohtaja vaati tällä kertaa Suomen valtiota auttamaan teollisuuden luototuksessa. Yhdysvalloissa synnytetty ja sieltä siinnyt
finanssikriisi on tj. Fagernäsin mukaan tuottamassa likviditeettikonkursseja EK:n jäsenkunnassa. Otetaanpa uudestaan! Ensin pantiin järjestykseen sekä suomalaista työelämää että suomen
kieltä ja heti kun omalla toimeksiantajataholla alkoi mennä huonosti, ruvettiin vaatimaan juuri maahan lyödyiltä taloudellista pika-apua. Ylimielisyyteen oli toki tullut sen verran lievennystä, että EK:n johto lienee suostunut
tulemaan ainakin paikalle pääministerin kutsumaan työmarkkinapalaveriin. Millä mielellä siellä oltiin, lienee tiedossa silloin kun tämä kolumni julkaistaan? Työmarkkinoiden tupopolitiikka
ei ole yhdentekevää maataloustuottajien kannalta. Mitä suhdanteet huomioonottavampaa tulonjakopolitiikka on, sitä helpompaa on ottaa se huomioon maatalouden rahavirroissa. Realiteettihan on, että puolet tuottajien tuloista
tulee tukiaisista ja siihen toiseen puoliskoon vaikuttaa merkittävästi se, millaista tulonjakopolitiikkaa maassa harjoitetaan. Yksin inflaatio vaikuttaa tuntuvalla tavalla reaaliseen maataloustuloon.
Äärimmäisen kiusalliseksi maataloustuottajan aseman tekevät käyttäytymisellään konekauppiaat ja alkutuotteiden ostajat eli kauppa ja teollisuus. Kummankin piiristä kuritetaan tuottajaa rankimman
jälkeen. Mitäpä jos tuottajat yhteisestä sopimuksesta päättäisivät tulla yhden vuoden toimeen vanhoilla koneillaan? Pistäisikö se konekaupan järjestykseen ja säikäyttäisikö tuollainen veto jalostusteollisuuden? Shokkitoimia
elinkeinon sisällä näytetään tarvittavan. Nyt tarvitaan siis hiven markkinatalouttakin apuun. Maitopuolella tuottajahintaa nostettiin, samoin nousi kaupan vähittäismyyntihinta.
Lihapuolella jalostuksen ja kaupan osuudet ovat nyt aivan kohtuuttomat. Yleisellä tasolla MTK:n kannattaa koko voimallaan tukea tupopolitiikkaan paluuta. Valtiovallan kannattaa nyt ottaa tiukka
suhtautuminen Etelärannan (EK) kotkotuksiin.
Erkki Pulliainen
Takaisin
|