Kolumni Forum24-lehdessä 2.12.2008
TAANTUMAAN VARAUDUTTAVA HETI

Kunnallisvaalien tulos kertoi luottamusvyörystä meille vihreille. Ilon keskellä joukossamme on ollut aistittavissa nöyrää kiitollisuutta ja valmiutta vastuun kantoon. Sillä on kysyntää. Kiidämme kohti 1990-luvun alun tilannetta. Silloinen lama oli itse aiheutettu, kun taas nykyongelma kudottiin hulvattomilla asuntolainamarkkinoilla Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa.
     Finanssikriisi sai seurakseen globaalin ruoka- ja raakaöljyn hintakriisin. Yhdistelmä on lähes pahin mahdollinen. Nyt jo monet vientiyritykset ovat joutuneet kirjaamaan tilausten peruutuksia siinä määrin, että lomautusilmoitukset ovat arkipäivää. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Suomi on toki turvallisemmassa asemassa kuin moni muu OECD-valtio, mutta kyllä täälläkin on varauduttava taloudellisen toimeliaisuuden hankaloitumiseen.
       Oulun seudun kaltainen vientiteollisuuskeskittymä ei voi jäädä globaalien talousongelmien ulkopuolelle. Oulu ei valitettavasti ehtinyt saavuttaa edellisen laman jälkeen sellaista työllisyysastetta, joka on kirjattu monilla Etelä-Suomen vastaavilla alueilla. Oulu on vetänyt puoleensa uutta väestöä, jolla ei ole ollut tänne muuttaessaan tietoa työpaikasta. Osa nykyisistä työttömistä tuli tänne opiskelemaan, eikä ole onnistunut valmistuttuaan työllistymään.
      Oulun luottamushenkilöt eivät ole olleet tumput suorina kuvatussa tilanteessa. Olemme halunneet toimia työttömien työllistämiseksi ja heidän syrjäytymisensä estämiseksi. Kaupunginjohdolta saamamme kohtelu on ollut kuitenkin hiukan persoonallinen.. Ensin työllisyystoimikunta siirrettiin kh:n alaisuudesta sote-lautakunnan alaisuuteen ja vihdoin 9.5. tänä vuonna (poislähtenyt) apulaiskaupunginjohtaja asetti työllisyyshankkeiden arviointia varten erillisen virkahenkilöistä kootun arviointiryhmän. Varmaan kiireestä johtuen virkakunta unohti jopa ilmoittaa tästä uudesta porukasta työllisyystoimikunnalle.
        Työllistämisasioiden luottamushenkilöhoito on saatettava Oulussa niiden merkityksen mukaiseen asemaan. Parasta olisi muuttaa toimikunta työllisyyslautakunnaksi. Innokkaita, kokeneita toimijoita on tarjolla eri puolueissa. Kysymys on halun ja kyvyn lisäksi taloudellisista ja toiminnallisista välineistä. Viime vuosien projektien antia käydään parhaillaan tausta-aineistoksi läpi.
        Miksi juuri kaupungin toimenpiteet korostuvat? Siksi, että sen piikkiin työttömyyden tuottamat lisäkustannuksetkin tulisivat isketyiksi. Vastaoperaatioon pitää saada kolmas sektori ja koko "teoreettinenkin" yksityinen sektori mukaan. Kaupunki on tämän toteuttamisessa ylivertaisessa asemassa valtionelimiin verrattuna. Valtiollakin on toki omat historialliset kokemuksensa. 1970-luvulla valtio palkkasi virastotyöntekijöitä. Olin tuolloin kahdessa yliopistossa työnantajan roolissa. Parhaimmillaan onnistuin palauttamaan kymmenen vuotta työttömänä kaduilla kuljeskelleet henkilöt työkuntoisiksi. Heidän tehtävänsä aikanaan vakinaistettiin ja nimitetyt jäivät niistä eläkkeelle. Tarvittiin viitseliäisyyttä ja ajoittain pitkää pinnaakin.
      Taloustaantuma merkitsee aina lukuisten ruokakuntien käytettävissä olevien tulojen niukentumista. Niinpä joukkoliikenteen halvat taksat ja yleinen toimivuus tulevat mahdollisuuksia tasaavina arvoon arvaamattomaan. Oulun vastavalitun valtuuston suuria tehtäviä on tehdä yhdessä liikennöitsijöiden kanssa joukkoliikenteestä mahdollisimman edullista ja toimivaa. Sen pitää olla siinä määrin edullinen ja luotettava vaihtoehto, että oman auton voi jättää kotitalliin päivähoitoon.
        Henkilöautoliikenteen merkittävä korvaaminen bussiliikenteellä on myös ilmastopoliittinen teko. Sellaista on myös tukeutuminen tuulivoimaan. Oulussakin tavoitteena pitää olla viidenneksen kulutetusta sähköstä tuottaminen tuulivoimalla. Tähän tuleva syöttötariffi tarjoaa hyvän mahdollisuuden.
                                                                                         Erkki Pulliainen            
Takaisin