Kolumni Eviran Kaari –lehdessä 4/2008
LUOMU- JA LÄHIRUOKAA KOHTI

Maapallolla on finanssikriisi. Vielä vakavampi rakenteellinen ongelma koskee luonnonvarojen riittävyyttä ja niiden käytön kestävyyttä. Turbulenssi käy rajuna. Hintavaihtelut jyrkkenevät. Tämä näkyy jo raakaöljyn, raaka-aineiden ja ruoan yksikköhinnoissa.
      Vanhat tuotantotavat ovat näin joutuneet kriittisen arvioinnin kohteeksi. Brittein saarilla sitä käytiin tieteellisessä kirjallisuudessa jo 1940-luvulla; maatalouden energiatase havaittiin jo tuolloin negatiiviseksi. Britit ovat edelleen kiinnostuneita samasta aiheesta. Syy on siellä kuten muuallakin luonnollinen, raakaöljyn keskimääräinen kallistuminen on nostanut rajusti tuotantopanosten, kuten polttonesteiden, lannoitteiden, torjunta-aineiden ja koneiden hintoja. Pääkärsijöinä ovat alkutuottajat, kaupan välikädet pärjäävät aina paremmin.
      Ratkaisuja etsitään mm. luomu- ja lähiruoasta. EU on tukenut Newcastlen yliopiston luomuruokatutkimusta 17 miljoonalla eurolla. Analysoinnin kohteena ovat sydän- ja verisuonitauteja ja syöpäsairauksien riskiä vähentävät antioksidantit. Alkutuotteet on tuotettu samalla maatilalla, jolloin maaperä- ja ilmastolliset olosuhde-erot eivät ole voineet olla syynä mahdollisiin eroihin kasvien ja karjataloustuotteiden, kuten maidon, pitoisuuksissa.
      Kasvisten lisäksi luomumenetelmin tuotetut karjataloustuotteet todettiin prof. Carlo Leifertin tutkimuksessa terveydellisiltä ominaisuuksiltaan paremmiksi. Maidon antioksidanttipitoisuudet olivat jopa 90 %:ia korkeammat luomu- kuin tavanomaisessa tuotannossa. Analysoinnin kohteena oli myös tuontielintarvikkeita. Kreikasta tuoduissa luomutomaateissa antioksidanttien määrät olivat lähes puolta korkeammat kuin samoilla alueilla tavanomaisesti tuotetuissa tomaateissa.
       Newcastlen tutkimuksessa tutkittiin mm. salaatteja, porkkanoita, perunoita ja vehnää. Edellä on siteerattu julkisuuteen annettuja ennakkotietoja tuloksista. Loppuraportti on luvattu vuonna 2009. Tanskassa taas on kyetty kohentamaan koe-eläinten terveydentilaa ruokkimalla niitä luomuruoalla. Jyrsijät nukkuivat paremmin, pysyivät solakoina ja niiden immuunipuolustus toimi tehokkaammin.
      Nämä viitteelliset tutkimustulokset tulevat mielenkiintoiseen aikaan. Perinteinen tuotantotapa näyttää tulevan arvokkaaksi. Jos luomumenetelmällä päästään jopa terveellisempään ruoanlaatuunkin, niin sitä kannattaa suosia.
     Joka tapauksessa energiaa ei kannata tuhlata pitkiin alkutuotteiden kuljetusmatkoihin. Erikoisesti tuoreina syötäviksi tarkoitetut elintarvikkeet on järkevää tuottaa mahdollisimman lähellä ruokailupaikkaa. Tuoreus on arvo sinänsä, joka kannattaa arvottaa korkealle. Se voidaan ottaa myös huomioon elintarvike-erien tarjouskilpailuissa. Lähiruokaa nimittäin on ruoantuotanto ja -kulutus, joka käyttää oman talousalueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia pyrkien mahdollisimman pieneen ekologiseen jalanjälkeen edistäen näin kestävällä tavalla oman alueen taloutta ja työllisyyttä.
      Lähiruoka voi siis olla joko tavanomaisesti tai luonnonmukaisesti tuotettua. Se voidaan myös sertifioida. Sertifioinnissa tarjotaan kuluttajalle enemmän kuin mihin tuottaja on sitoutunut ympäristötukijärjestelmän kautta. Mainio uusi mahdollisuus on biokaasutuotanto. Se mahdollistaa siirtymisen tehokkaaseen ravinnekierrätykseen omilla tiluksilla samalla kun maatila on energiaomavarainen sähkön, lämmön ja polttoaineen suhteen.
      Lähiruokamarkkinoilla maatilojen pitää tuoda esiin erikoisperusteluja tuotetarjouksilleen. Tässä auttaa tavaramerkki. Se on tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen valmistamat tai tuottamat tavarat ja palvelut muiden yritysten vastaavista. Elinkeinonharjoittajan kannattaa suojata tavaramerkkinsä hakemalla sen rekisteröintiä Patentti- ja rekisterihallitukselta. Olen kehittänyt valmiin mallin, joka on esitelty kirjassani ”Bioenergia ja lähiruoka”.
                                                                                                         Erkki Pulliainen       

Takaisin