Maaseudun Tulevaisuus 31.12.2008

HISTORIALLINEN VUOSI PULKASSA

080808. Pekingin olympialaisten mahtipontisuudesta ei voinut seurata muuta kuin jotain hyvin merkityksellistä. 230908 ihmiskunta oli jo käyttänyt luonnon koko tämän vuoden tuotannon. Loppu otettiin 500 miljoonan vuoden aikana karttuneen varaston jämistä tai vipattiin tulevilta sukupolvilta. 231008 tämän mahdollistanut maailman rahoitusjärjestelmä romahti. Tyhjän päälle elämänsä rakentaneet olivat puilla paljailla. Helppoa lainaa ja keinottelevaa rahoitusta ei enää ollutkaan.
       Vapaa markkinatalous luotti mahdottomaan. Se uskoi rajallisen olevan rajatonta. Se vaikeni siitä mikä oli ideologialle vierasta. Peak oil, öljyvarantojen kulutuksen puoliväli, toki kirjattiin mutta se ei tuottanut asennemuutosta. Rahapomojen odotettiin oman etunsa nimissä suojelevan osakkeiden omistajien etua. Tämä luottamus oli koko rahoitusjärjestelmän kovaksi ytimeksi tarkoitettu ideologia.
        Ideologian ikoniksi on - jälkeenpäin - pyhitetty Lehman Brothers investointipankki. Sen konkurssi osoitti, ettei sääntelemättömään vapaaseen markkinatalouteen kannattanut sittenkään luottaa. Ideologisen romahduksen todellisuuden tunnustajaksi tarvittiin USA:n keskuspankin eläkkeellä oleva pääjohtaja Alan Greenspan, jonka pilli oli pitkään sanellut korkotasoja ja rahavirtoja.
        Kun maailman rahoitusjärjestelmä keppaloi näinkin pitkään, niin siitä piti koitua aikanaan monille merkittävää hyötyä. Sellaisina on pidetty taloudellista vakautta, köyhyyden vähentymistä, talouskasvua tuottanutta teollistumista ja kansallisuuksien keskinäisen hyväksynnän lisääntymistä.
       Ekologisia perustekijöitä ovat ravinto ja suoja. Ne olivat edellä mainituissa hyveissä sisällä. Riskiä syntyi kuitenkin jo siitä, että rahoitusjärjestelmän hyveinä pidettiin myös rahan tallentamista ja velan saamista. Yhteiskuntien asettamissa rajoissa saattoi näin tehdä yksilöllisiä päätöksiä. Tämän mahdollisuuden massiiviseen käyttöön sisältyi myös loukku - kotitalouksien ylivelkaantuminen. Pahinta oli asumistason kohentaminen älyttömällä luototuksella.
    Asuntoluotoilla pelaaminen vei Lehman Brothersin konkurssiin. Voitot olivat ylipäätään valuneet tavallisilta yrityksiltä rahoituslaitoksille, jotka täydellisen itsekkyyden hengessä pelasivat kukin omaan pussiinsa. Tietysti tämä johti tuloerojen kasvuun. Korkeat palkat saattoivat puolestaan korvautua suurilla veloilla, joista ei sitten enää selvittykään.
      Ekologisten periaatteiden mukaan turvallisuuden piti lisääntyä, mutta tällä menolla kävikin päinvastoin. Yksilöiden oma ja ruokakunnan taloudellinen turvattomuus lisääntyivät. Heille, joille tämä merkitsi käytettävissä olevien varojen niukentumista, ruoan hinnan ja saatavuuden merkitys korostuivat.
     Mutta kuinka kävi ravinnontuotannon? Sen tuotantokustannukset ovat nousseet. Tämän mukaisesti olisi pitänyt kaupanhintojenkin nousta. Näin ei tänä vuonna käynyt, ei edes pienellä viiveellä. Ostovoima ei ole meillä selitys, joten katseet kohdistuvat kauppaan ja jalostukseen.
     Tuilla alennetaan vähittäishintoja, joten merkittävää alennusta tukitasoihin ei ole odotettavissa. Jännää on nähdä kuinka komissio linjaa nyt omaa politiikkaansa, kun sen rahoitusmarkkinajärjestelmäpohja on hävinnyt. Jännittämistä riittää!
        Onnellista Vuotta 2009!
                                                                                              Erkki Pulliainen
        
               
Takaisin