Kolumni Maaseudun tulevaisuudessa 21.1.2009
HUOLTOVARMUUS PÄTKII PAHASTI

Puolustusvoimat keksi jo kauan sitten ottaa propagandavälineekseen ”maanpuolustuskurssit”. Perus- ja jatkokursseista jäi kestävän kehityksen hankkeena mieleeni huoltovarmuus.
   Luvutkin jäivät mieleen, vaikka aikaa pääkurssista ja jatkokursseista on kulunut melkoisesti. Keskitisleillä varastojen riittävyysajat olivat haarukassa 3 - 6 kk, turpeella 13 kk.
  Muistan kysyneeni, että entäs, jos sattuu kaksi sadekesää peräkkäin? Vastaus muistutti suurin piirtein ”Jerevan-vitsiä” Käyty käytäväkeskustelu teki minusta huoltovarmuusmiehen.
    Otan avuksi toisen muistikuvan. Lapin luonto imaisi biologin sitä tutkimaan. Minusta tuli Lapissa toimivan tutkimusaseman johtajakin. Tutustuin siellä Valtion polttoainekeskukseen, jonka koivuhalkopinot ja niiden aikaansaajat tulivat tutuiksi. Kysymys oli valtionlaitosten energiahuoltovarmuudesta. Tämän tiedostivat metsuritkin.
    Halkolaitoksesta tuli Vapo (oy). Nimen alkuperä on helppo itselleen hahmottaa. Olin sittemmin 15 vuotta yhtiön hallintoneuvostossa, kunnes rkp sieppasi puolueelleni kuuluneen paikan. Lienee rkp:n historian suurin poliittinen voitto toistaiseksi.
    Olin pioneerina ajamassa Vapossa tuulivoimatuotantoa. Se käynnistyi. Nyt muut kömpivät armottomasti liian myöhässä perässä. Nuo 2000 MW tuulivoimatehoa olisi offshore-ratkaisuna pitänyt rakentaa Perämerelle suoranaisena jatkeena Kuivaniemen myllyille.
   Olin tukemassa toimialajohtaja Juhani Hakkaraista ruokohelpi-tuotannon käynnistämiseksi mm. niillä pelloilla, jotka olivat olleet vielä 1950-luvulla energiantuotannossa. Sitten MTK:n viljanviljelijähaukat sotkivat hyvän paletin. Ehkä järki vielä voittaa, eikä ruokohelpikasvustoja enää kynnetä kesken tuotannon nurin, kun ohramarkkinoille sattuu tilapäinen hintapiikki.
    Ryhdyin ajamaan metsäenergian käyttöä. Tein lakialoitteen huoltovarmuusrahaston varojen käytöstä puuenergialanssien verkon luomiseksi maahan. Sellainen aloite on nytkin eduskunnassa sisässä. Kaikki ovat kehuneet, mutta kukaan tai mikään ei tee mitään käytännössä.
    Ei täällä muutoinkaan kukaan tai mikään tee juuri mitään huoltovarmuuden parantamisen hyväksi. Tehtävä delegoitiin markkinavoimille, jotka onnistuivat maailmalla sotkemaan finanssijärjestelmänkin. Nyt on järkkyä lukea kuinka suuren energialaitoksen johtaja kaavailee hiili- ja öljyvarastoja, kun voisi olla junailemassa metsäenergianhankintajärjestelmää. Hän ei voine muuta, kun pitää olla ydinvoimatuotannon edistämisessä mukana. Hänen taustavoimansahan sanovat ei uusiutuvan energian järjestelmälle.
     Olen ollut 22 vuotta eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä. Koostumus on vaihdellut, mutta oli koostumus mikä tahansa, vaatimukset ovat sinkoilleet huoltovarmuuden edistämisen puolesta. Niin tapahtui varsin voimallisesti viime ja on tapahtunut myös tässä eduskunnassa.
    Mitä konkreettista tapahtuu ministeriöissä? Askarrellaan ja näperrellään mm. perustuslain tulkintojen kanssa. Nyt on aloitettava tuolla taholla ”nokanvalkaisu”. Käsky on käynyt ja toimeenpanovallan on toimittava.
    Finanssikriisiin liittyvät elvytysrahat tarjoavat toivottavasti mahdollisuuden ryhtyä metsäenergialanssien rakentamiseen. Työtä olisi näin tarjolla maan joka kolkkaan; huoltovarmuuskeskuskin voisi keskeyttää talvihorroksensa.
                                                                                                         Erkki Pulliainen
           
Takaisin