Puhe ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 11.2.09
Arvoisa puhemies!

Maanpuolustuskurssista ja sen jatkokursseista jäi mieleen kaksi opetusta, huoltovarmuuden merkitys ja selitys sille, miksi ilmavoimien koneiden pitää olla toistuvasti, tiheään ilmassa. Huoltovarmuuden suhteen on tapahtunut sittemmin mielenkiintoinen kehitys. Puolentoista vuosikymmentä sitten kriisiaikojen huoltovarmuustoiminta piti vain mieltää oikeaksi, eikä kerrotun kanssa ristiriitaisia ajatuksia tullut mieleenkään. Sittemmin huoltovarmuus meni jollakin tavoin pois muodista, siitä tuli kai ei-julkisen politiikan välikappale. Nyt yhdistettynä finanssikriisiin, öljykriisiin, ruokakriisiin ja ilmastonmuutosuhkaan pari peräkkäistä sateista kesää palauttaa vanhat opetukset mieleen. Samalla voi havaita senkin, kuinka valmistautumaton suomalainen yhteiskuntakin on normaalien sääilmiöiden kiusallisena kombinaationa esiintymiseen.
      1990-luvun alkupuolella puolustusvoimat käyttivät mm. maanpuolustuskurssia markkinoidakseen HORNET-hankettaan. Se toteutui ja koneita käytetään nyt mm. siihen tarkoitukseen, mihin niitä maanpuolustuskurssilla ilmoitettiin tarvittavan, nimittäin että ilmassa kiitävät koneet kertovat alla olevan maatilkun kuulumisesta Suomelle. ”Täällä-on-Suomi-viesti” oli tarkoitettu tuolloin ja varmaan on tarkoitettu nytkin ainakin Venäjälle. Se, mitä käytännössä nyt tapahtuu Kainuussa, herättää kuitenkin huomiota; hornetit ovat yöstä toiseen liikkeellä pitämällä ainakin Suomen puolen asukkaat kiusallisesti hereillä. Venäjälle ainakin seuraava viesti on selvä: meillä on vielä jäljellä teiltä ostetusta raakaöljystä tislattua kerosiinia. Se, että myös vastaavalla kohdalla länsirannikolla ilmavoimat toimii aivan samoin, ei voi selittyä samalla tavoin. Ruotsillahan ei ole raakaöljylähteitä meille myytäväksi.
       Spekulointi raakaöljynhinnalla ja pelaaminen valikoivilla myyntihaluilla on todellinen uhka maailmanrauhalle. Nyt jo jäljellä olevien varantojen hyödyntämisoikeuksista käydään resurssisotia. Jääkaudet vapauttivat Suomen näistä myyntihuolista ja spekulaatiomahdollisuuksista. Yhtä kaikki oikeaa maanpuolustusta on rakentaa maahamme uusiutuvan energian järjestelmä. Valitettavasti sille tielle uusiutumattomilla energianlähteillä kauppaa tekevät tahot ovat heitelleet kaikki mahdolliset graniittilohkareet. Finanssikriisi on herättänyt USA:n ohella monet muutkin valtiot toteuttamaan elvytystä satsaamalla juuri nyt oikea-aikaisesti uusiutuvaan energiaan. Meidänkin hallituksemme herännee samaan vuoden myöhemmissä lisäbudjeteissa. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tässähän ei ole kysymys näyte-eristä ja nappikaupasta.
       Ruokakriisi kytkeytyy elimellisesti sekä finanssikriisiin että öljykriisiin. Tuotetaanhan lähes kaikki maailmankauppaan tuleva ruoka maakaasulla ja raakaöljystä tehdyillä tisleillä. Tämä on tuonut hintaspekulaatiot kuvaan mukaan. Tilanne ei helpotu muutoin kuin niin, että maanviljelijät tuottavat itse sen energian jota työkoneissaan käyttävät. Maatalouden alkutuotteet pitäisikin poistaa WTO:n Dohan kierroksen agendalta ja Euroopan unionissa lopettaa yhteinen maatalouspolitiikka. Näin alueelliset tuotantoerot tulevat paremmin ja oikealla tavalla otetuiksi alkutuotannoissa huomioon. Paljon hyödyllisempää on voimistaa esimerkiksi yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kriisien kyllästämässä maailmassa, jossa resurssienjakokonfliktit tulevat jatkossakin olemaan arkipäivää. Tällä maapallollahan liian moni haluaa sellaista, jota ei ole todellisuudessa tarjolla. Kuplan tyhjennettyä kurssi ohjautunee uusiutuviin luonnonvaroihin tukeutuvaksi.
       Arvoisa puhemies! On erinomaista, että puolustusvoimien ylipäällikkö puhalsi Nato-pelin näiltä osin päättyneeksi. Näin jää henkisiä ja aineellisia voimavaroja käytettäväksi päällä olevien kriisien ratkaisemiseen ja kestävää kehitystä tukevan politiikan luomiseen. Asiaan on hyvä palata selonteolla näissäkin merkeissä kunkin vaalikauden alussa. 
            
Takaisin