Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 18.3.2009
Veroparatiisit kuriin

Yhdysvaltain hallitus julisti finanssikriisin todellisuudeksi ensimmäisellä tukipaketilla helmikuussa 2008. Vuotta myöhemmin tarvittiin monen ”pienehkön” tukioperaation jatkeeksi yli 700 miljardin dollarin elvytyspaketti, joka noudatteli sekä eurooppalaista linjaa infrahankkeineen että amerikkalaista linjaa keskiluokan veroaleineen.
     Mikä olikaan New Yorkin pörssin vaste parlamentin kamarien myönteisiin päätöksiin uuden presidentin neuvottelemaan pelastuspakettiin: pörssikurssien sukellus entistä alemmaksi! Tämä kylmäsi varmasti eläkettä säästäviä ja sellaista parhaillaan nauttivia kansalaisia. Monethan heistä olivat jo menettäneet hyvin paljon, nyt näyttävät loputkin ”säästöt” olevan uhattuina.
     Mitä tällä on sitten tekemistä Suomen maaseudun kannalta? Toki paljonkin. Maataloutemme tuloista puolet on julkisilta hallinnoilta tulevaa tukea ja metsätuloihin vaikuttavat ratkaisevasti jalostetuista tuotteista saadut vientitulot. Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila totesi aivan oikein TV:ssä, että syvin lama voi hyvinkin kestää vielä ainakin kolme vuotta.
     Missä sitten mättää? Siinä, että jostain käsittämättömästä syystä ei uskalleta puuttua perustavaa laatua oleviin rahamaailman epäkohtiin, kuten veroparatiiseihin. Jopa teollisuusmaiden kehitysmaille antamaa talousapua kanavoituu nykyisin veroparatiisien kautta hämärätahoille niihin takaisin. Finanssikriisi yhdistettynä energia- ja ruokakriisiin on syössyt vajaassa vuodessa 110 miljoonaa uutta ihmistä ruokapulaan ja taloudelliseen ahdinkoon.
     Onko resepti tiedossa? Kyllä on. OECD käynnisti 1990-luvulla harmaantaloudentorjuntaprojektin, jonka yhtenä tavoitteena oli saada veroparatiisit kuriin. Yhdysvallatkin oli hankkeessa alkuvaiheessa mukana, mutta toukokuussa 2001 silloinen presidentti George W. Bush valtiovarainministerinsä esittelystä käänsi hankkeelle selkänsä, eikä saman vuoden syyskuussa käynnistynyt terrorismin vastainen operaatio koskenutkaan talousrikollisten veroparatiisitilejä.
      Itse asiassa tilanne muuttui entistä pahemmaksi. Sveitsi ja Luxemburg saivat veto-oikeuden kaikkiin ehdotuksiin koskien veroparatiisien kuriin saamista. Presidenttiehdokas Obama lupasi kampanjassaan paluuta lähtöruutuun, mutta en ole nähnyt näiltä osin lupausten toteuttamiseen ryhtymisiä. Ranskan presidentti kylläkin on ollut ainakin puheissa aktiivinen tässä asiassa.
      Jos USA ja Ranska presidenttiensä johdolla ryhtyvät painostamaan Sveitsiä ja Luxemburgia, niin näiden luulisi luopuvan veto-oikeudestaan. Käännytettävien joukkoon lukeutuu myös Suomen valtiovarainministeriö, joka haaveilee yhä edelleen maamme tekemistä uudeksi veroparatiisiksi.
      Ministeriön pöydällä on lakiluonnos, jonka mukaan ulkomaiset sijoittajat voisivat henkilöllisyyttään paljastamatta sijoittaa suomalaisiin sijoitusrahastoihin. Jos henkilö on rehellisellä asialla, niin kyllähän hän voi paljastaa henkilöllisyytensä. Näin sanoo normaali moraali.
     Suomi on jo näköä haittaavasti veronkiertomaa, tuoreen tilaston mukaan yksin rakennusalalla harmaatalous aiheuttaa vuosittain 400 – 500 miljoonan euron vahingot. Kolmena viime vuonna alan maksamatta jääneet verot ovat lisäksi yhteensä yli 400 miljoonaa euroa. Tämä on vain yhden alan tilastoa. Karmeaa profiloitumista!
                                                                                                            Erkki Pulliainen



Takaisin