Mielipidekirjoitus Kalevassa 16.7.10
KREIKKA ON SUOMELLE PELOTTAVA ESIMERKKI

Kaleva on ansiokkaasti käsitellyt Kreikkaa ja euroa laajassa asiantuntija-artikkelissa ja kantaaottavasti pääkirjoituksessa 12.7. Kirjoituksissa palautetaan mieliin integraation perimmäisiä syitä ja merkityksiä. Joitain olennaisia näkökohtia kannattaa lisäksi käsitellä.
       Talous- ja rahaliiton perustaksi ei näytä riittävän historiallinen rauhantyö. Mukanaolo edellyttää kurinalaista valtiontaloutta, jonka pelisäännöt on kirjattu mm. kasvu- ja vakautussopimukseen.      Puhutaan emu-kriteereistä.
      Oliko Kreikka emu-kunnossa, kun talous- ja rahaliittoa haalittiin kasaan samoihin aikoihin kuin Suomi liittyi jäseneksi Euroopan yhteisöön 1.1.95? Vastasin tähän kysymykseen samana vuonna ilmestyneessä kirjassani ”Markka vai ecu”.
     Vastaus oli, että ei ollut. Vuoden 1994 luvut puhuivat puolestaan: Inflaatiossa emu-tavoite oli alle 3,1 %, Kreikassa vauhti oli yli kolminkertainen (10,8 %). Budjetin alijäämä ei olisi saanut ylittää 3 prosenttia BKT:sta, Kreikan alijäämä oli 14,1 %. Julkisen talouden velan piti olla alle 60 %:ia BKT:sta, Kreikalla se oli jo tuolloin 121,3 %. Ei siis ihme, että Kreikan pitkät korot olivat 20 prosentissa 31.12.1994.
      Havaintoni arvioitiin merkityksettömiksi, niitä suorastaan pilkattiin ja minut leimattiin vääräuskoiseksi EY-kriitikoksi. Ne olivat kuitenkin hyvin merkityksellisiä. Kreikka ei ole vuoden 1994 jälkeenkään ollut emu-kunnossa. Nyt on uskallettu sanoa totuus julki mm. näin:” Kreikka on jättänyt puolet veloistaan hoitamatta”. Kaikesta huolimatta se on kelvannut kurinalaisempien rahaliittomaiden pöytiin.
     Ei Suomikaan ollut lamavuonna 1994 emu-kunnossa, mutta oli paljon lähempänä sitä kuin Kreikka.
     Kreikan osalta hyvin merkityksellistä on lisäksi se, että neljä kymmenesosaa sen kansantaloudesta on harmaata taloutta tai mafiosojen hallitsemaa rikollista mustaa taloutta. Tyypillistä on, että juristit ja lääkärit hoitavat raha-asiansa veroparatiisien kautta. On helppo arvata kuinka Kreikan julkisen talouden siinä käy.
     Kiusallista on, että Suomesta ollaan parhaillaan tekemässä harmaantalouden läpitunkemaa veroparatiisia. Taloudestamme jo 12 miljardia euroa pyörii veronkannon ulkopuolella.
     Hälytyskellojen pitäisi soida äärimmäisen kuuluvasti. Kysymys ei ole vain Kreikan katastrofista.
                                                                                                Erkki Pulliainen
                                                                                                kansanedustaja (vihr)   
       

    Takaisin