|
Oulu-lehti 9.4.2011
VANHUSTENHUOLLOSSA MÄTTÄÄ JA PAHASTI
Nuori mies tuli jututtamaan Rajakylässä. Hänellä oli todella monta hyvää kysymystä, mutta mikä häntä erityisesti huolestutti. Vanhustenhuolto! Hän oli tehnyt samanlaisia havaintoja vanhustenhuoltomme tilasta kuin professori Sirkka-Liisa Kivelä, eduskunnan tarkastusvaliokunta ja jälkimmäisen alustuksen pohjalta koko eduskunta. Lue lisää
Kaleva, Vaalipuheita 6.4.2011
NELJÄ KRIITTISTÄ PISTETTÄ
Lähitulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on kaksi toisistaan radikaalisti poikkeavaa toimintatapaa. Tyydytään yleisluontoiseen ohjelmajulistukseen ja nopeasti muuttuvissa oloissa neuvotellen sovitaan kulloinkin parhaalta vaikuttavasta, yhteisesti sovittavissa olevasta etenemistiestä. Toinen vaihtoehto on mahdollisuuksien toisesta päästä. Laaditaan yksityiskohtainen luettelo niistä poliittisista valinnoista, joista päästään yksimielisyyteen. Tämän mallin heikkous on se, että joko itse asiat eivät ole olennaisia muuttuneissa oloissa tai sovitut ratkaisumallit eivät ole enää käyttökelpoisia. Aivan riippumatta siitä, kumpi tavoite ja siihen johtava menettelytapa valitaan, uusi hallitus ja eduskunta joutuvat ratkaisemaan seuraavat neljä kriittistä asiaa. Lue lisää
Oulu-lehti, blogi 5.4.11
VAALIPUHEET JA TODELLISUUS
Vaalipaneeleihin osallistuminen auttaa ymmärtämään maamme nykytodellisuutta. Jokainen paneeleihin osallistuvahan on käynyt läpi moninkertaisen karsinnan. Mahdolliset jäsenvaalit on käyty ja puoluejohtaja on tehnyt oman karsintansa. Viimeksi mainitut ovat kuulemma olleet kovaa peliä ja saattavat johtaa oikeudenkäynteihinkin. Nyt käydään kisaa toisaalta puolueiden ja toisaalta kunkin listan ehdokkaiden kesken. Perinteisesti konstit ovat monet ja otteet voivat olla rajuja. Mielikuvitus laukkaa mitä villeimmällä tavalla. Erittäin mielenkiintoisia ovat poliittisten tavoitteiden tueksi esitetyt ”tosiasiatiedot”. Otan muutaman esimerkin. Lue lisää
Iijokiseutu 14.3.2011
IIJOEN VAELLUSKALAHANKETTA JATKETTAVA
Itämeren merilohi merkitsee monille meistä paljon mutta toisistaan poikkeavilla tavoilla. Elinkaarensa tuhansien kilometrien mittaisella taipaleella se ikään kuin tyrkyttää itseään vaaroille alttiiksi. Evoluutio on tarjonnut yhdelle kalalajille huikean välineistön pärjäämiseen vuolaan virran koskista syönnökselle tuhansien kilometrien päähän Itämeren päinvastaiseen päähän. Kotijoki kun ei tarjoaisi riittävästi ravintoa kasvamiseen parikymmenkiloiseksi lajiryhmänsä eliittiyksilöksi. Lue lisää
Kainuun Sanomat 27.3.2011
Merilohen paluu
Itämeren suurikokoisin lohikala. Historiallisesti tärkeästä ruokakalasta on muodostunut arvostettu urheilukalastuksen kohde. Alun perin kullekin kutujoelle muodostui oma kantansa. Kutee syksyllä mutta aloittaa nousun kutujokeen jo keväällä. Mätimunista kuoriutuneet poikaset viettävät kotijoessa 2-5 vuotta. Ns. smoltteina poikaset laskeutuvat mereen ja lähtevät Itämeren eteläosaan ulottuvalle syönnösvaellukselle. Kahdesta neljään merivuoden jälkeen lohet palaavat tavallisesti 4 - 15-kiloisiksi kasvaneina kotijokeensa, meillä rakentamattomiin Tornion- ja Simojokeen. Saalis jakautuu meri-, rannikko- ja jokiosuuksiin. Euroopan unioni päättää käytännössä yksin Itämeren vuotuisen saaliskiintiön. Kemijoella, Iijoella, Oulujoella ja Kymijoella on vireillä kutulohien siirrot patojen yläpuolelle. Lue lisää
Iijokiseutu 24.03.2011
VAALIKONETYÖLÄISEN MAAILMANKUVA
Ennätysmäärä kansalaisia on altistanut itsensä kilpailuun kahdestasadasta edustajanpaikasta. Kansan valitsemat ovat muodostava uuden eduskunnan. Seulan läpäisseistä ehkä jokainen on vastannut internetin välityksellä saapuneiden vaalikoneiden kysymyksiin.
Ensin valtamediat, nyttemmin lukuisat (kansalais)järjestöt ja kaupalliset toimijat ovat ryhtyneet utelemaan ehdokkaiden kantoja vaihtelevaan määrään asioita. Vastaajien odotetaan olevan näkemyksillä varustettuja kansalaisia (tai keskinkertaista parempia näyttelijöitä), mutta mitalilla on toinenkin puolensa. Nimittäin jokaisella vaalikonekysymyksellä on laatijansa, yksi tai useampia henkilöitä.
Vaalikoneiden kysymykset kokonaisuutena ja kysymyskohtaisina muotoiluina kertovatkin ensisijaisesti laatijoidensa arvomaailmasta, asenteista yksittäisiin asioihin ja erityisesti pyrkimyksistä. Historiallisena tosiasiana on hyvä muistaa, että valtamedioiden päätoimittajat sitoutuivat aikanaan ajamaan maahamme viidettä ydinvoimalaa. Yli 30 toimijasta muistaakseni vain kolme kieltäytyi kunniasta olla operaatiossa mukana. Päätös tuli mutta työmaa takkuaa.
Lue lisää
Natura 1/2011
KANSALLISPUISTOJEN KOHTALOSTA KANNATTAA OLLA HUOLESTUNUT
Huhtikuussa 2011 umpeutuva nelivuotiskausi on tuonut esiin sellaisia luonnonsuojelullisia tekoja ja kannanottoja, että niin luonnonsuojeluaktiivien kuin suuren retkeilevän yleisön kannattaa olla todella huolestunut.
Ympäristöministeri esitteli eduskunnalle hallituksen esityksen, jolla käytännös- sä mahdollistetaan uuden tunturihotellin rakentaminen kansallispuiston rajojen sisäpuolelle. Vaikka Pallastunturin hotellilla on oma omituinen historiansa, tehty esitys oli kaikkien luonnonsuojelun periaatteiden vastainen. Kun eduskunta sittemmin hyväksyi hallituksen ajaman lainmuutok- lsen, se samalla hyväksyi esityksen perusteluihin kirjatun ”hotellibisneksen kannattavuuden” toimenpiteeseen vaikuttavana kannan- ottona. Vaihtoehtohan oli olemassa; hotelli olisi rakennettu kansallispuiston rajojen ulkopuolelle.
Lue lisää....
Maaseudun Tulevaisuus, Vierasyliö 23.2.2011
METSÄENERGIAN ARVO JA MERKITYS KASVOIVAT
Eduskunta myöntyi kesällä 2010 antamaan periaateluvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Ajallemme ominaisen bisneslogiikan mukaan tällä olisi pitänyt olla vakauttava vaikutus teollisuuden maksamaan sähkönhintaan. Markkinointipuheiden mukaan ydinsähkön tuotanto on vakaata ja varmaa. Tuotanto jaetaan omistajayhtiöiden kesken. Lähinnä veromuutosten vaikutuksia olisi siis odotettavissa. Kuvaus ei vastaa nykytodellisuutta. Sähkön pohjoismainen pörssihinta oli pitkään noin 40 euroa megawattitunnilta, mutta on kivunnut ydinvoimaäänestyksen jälkeen helmikuuhun 2011 mennessä 60 euroon. Päivähinnat ovat saattaneet käväistä jopa 120 – 140 eurossa.
Teollisuuden ostaman sähkön hinnan korotus ei selity verotusmuutoksella, sillä vuodenvaihteessa teollisuuden sähkövero kohosi 2,63 eurosta vain 7,03 euroon megawattitunnilta. Nyt joudutaan etsimään vaikuttavia tekijöitä muualta. Lue lisää…
Kaleva 16.2.2011
NOKIA ON PUHUNUT - EHDOTUS OULUN VASTAVEDOKSI
Nokian hallituksen puheenjohtaja on myös Shellin hallituksen puheenjohtaja. Shell teki hänen johdollaan rajun päätöksen muuntua klassisesta öljy-yhtiöstä alan palveluja tarjoavaksi yhtiöksi. Syy oli yksinkertainen. Maapallon raakaöljyvaranto ehtyy. Vanhat öljylöydöt kansallistetaan. Tuskin puolelle tyhjäksi pumpatuista öljylähteistä löydetään sen korvaava uusi esiintymä. Osaava palvelubisnes on siis varmempaa kuin öljy-yhtiöbisnes, jossa voi löytää itsensä sisällissodan ristiriitojen jaloista.
Nokian osalta tilanne näyttää hyvin samanlaiselta. Valinta näyttää tapahtuvan käyttöjärjestelmien välillä. Nyt näyttää ilmiselvästi siltä, että maapallon ykkösstrategi Jorma Ollila teki kaksoisoperaation. Valitsemalla Kallasvuon paikalle Stephen Elopin hän vaihtoi samalla käyttöjärjestelmää ja kaiken huipuksi palautti firman ohjelmistoyhtiöstä laitevalmistajaksi.
Lue lisää…
Tiedote 22.2.2011
Anni Sinnemäki Oulussa:
NOKIAN MUUTOS NÄHTÄVÄ MAHDOLLISUUTENA SUOMEN ICT-SEKTORILLE
- Nokiasta on aiemmin lähtenyt hyvin työllistäviä uuden teknologian kasvuyrityksiä. Nokian tulee tässä tilanteessa antaa riskirahoitusta sektorin uusien yritysten liikkeellelähdön varmistamiseksi. Harkinnan arvoinen on myös kansanedustaja Erkki Pulliaisen ehdotus siitä, että Oulun kaupunki perustaisi oman 20 miljoonan euron riskirahastonsa. Sijoituksilla lähdettäisiin mukaan niihin hankkeisiin, joilla voidaan työllistää Nokialta vapautuvia, Sinnemäki sanoi." Lue koko tiedote
….
Erkki Pulliaisen haastattelu
Uusi Suomi –verkkolehti 13.2.2011
Nokia-pelkoa Oulussa: ”Se olisi karmea paukku”
"Nokian yhteistyöpäätöksen pelätään tuovan irtisanomiset myös Ouluun."
Erkki Pulliainen, vihr.
- Nokia lukee täällä niin monen talon seinässä. Nelostietä kun tulee, niin tien vieressä huomaa vaan: Nokia, Nokia, Nokia, Smarthouse, Nokia... Olisi karmea paukku, jos Nokia lähtisi kokonaan Oulusta, sanoo kaupungin työllisyystoimikunnan puheenjohtaja Erkki Pulliainen (vihr.) Uudelle Suomelle.
Nokia-pelko alkoi perjantaina, kun matkapuhelinjätti ilmoitti uudesta yhteistyöstä Microsoftin kanssa. Sen myötä yhtiö aikoo siirtää omaa tutkimus- ja kehitystyötään pois Suomesta.
Oulussa pelätään, että irtisanomiset osuisivat juuri sinne, sillä Nokialla on kaupungissa suuri Symbian-älypuhelinyksikkö. Pulliainen kertoo, että Oulussa työskentelee yhteensä parituhatta Nokian ohjelmistotyöntekijää.
Lue koko haastattelu…
|
|
